Keskustelu:Luettelo Loviisan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lisätietoja

OK - Artikkelissa Osasto Brandenstein mainitaan eräitä vuoden 1918 sotamuistomerkkejä.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2018 kello 00.00 (EET)

Näyttää liitetyn tähän. --Tappinen (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 00.08 (EET)

OK - Punaisten muistomerkit Kymenlaaksossa --Aulis Eskola (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 00.12 (EET)

Laitoin sen AM:äään.--Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 20.20 (EET)

Tietoja kaivataan

- Karoliinikenraali Carl Gustaf Armfeltin muistokivi on kuvattu, koko muistokiven tai reliefin tekijää ei ole mainittu eikä mun kuukkelinikaan ole löytänyt. Reliefissä on alareunassa vasemmalla kaiverrus, joka näyttäisi olevan "TH -84". Etsin suomalaiset kuvanveistäjät, joiden nimikirjaimet ovat TH ja yksi heitä on Tea Helenelund. Ruotsinkielinen kuvanveistäjä, Liljendalissa 80 % asukkaista äidinkieli ruotsi. Vertasin signeerausta tämän reliefin signeeraukseen. Olisikohan kyse samasta tekijästä? Armfeltin reliefistä on tarkempi kuva tässä. --Htm (keskustelu) 30. syyskuuta 2023 kello 17.58 (EEST)

Piti pingaamani @Kulttuurinavigaattori:. -- Htm (keskustelu) 30. syyskuuta 2023 kello 17.59 (EEST)

Oisko Carl Gustav Afmfeltin artikkelissa Kansallisbiografiassa mainintaa, niissä on tavallisesti mainittu melko perusteellisti kunnianosoitukset? Mulla ei oo tunnuksia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. lokakuuta 2023 kello 00.14 (EEST)

Mulla on tunnukset, mutta mainintaa ei ole, ainoa kunnianosoitus on: Vapaaherra 1731. Liljendalin historiassa (kai se on kirjoitettu?) voisi olla maininta. Muistolaatta on tosin aika tuore. -- Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2023 kello 00.43 (EEST)

KB:n artikkelin lähteinä on E. Hornborg, Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana. 1952; E. Kansanaho Heränneitä karoliineja : pietismin soihdunkantajia Kaarle XII:n armeijassa. 1950; A. Kujala, Miekka ei laske leikkiä : Suomi suuressa Pohjan sodassa 1700 - 1714. 2001.-- Htm (keskustelu) 10. lokakuuta 2023 kello 00.45 (EEST)

- Samassa pihassa on Liljendalgårdenin seinällä Rolf Söderlingin muistolaatta, jonka kuvasin ja lisäsin luetteloon. Tietoja muistolaatasta en ole löytänt. Söderlingistä on artikkeli ruotsinkielisessä Wikipediassa, Rolf Söderling. Liljendalissa asunut ja kuollut toimittaja ja kirjailija, paikallinen kuttuuriaktiivi, linkkejä [1], [2]. --Htm (keskustelu) 9. lokakuuta 2023 kello 23.30 (EEST)

Hautamuistomerkki

Pitäisiköhän "Jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin hautamuistomerkki" siirtää hautausmaan artikkeliin? Eikös se ole henkilön haudalla oleva hautamuistomerkki. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 23.04 (EET)

Pitäisi. Määritelmän mukaan ei yksittäisten henkilöiden hautamuistomerkkejä luetteloon. --Tappinen (keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 00.08 (EET)

Poistettu.--Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 21.01 (EET)

Vapaudenpatsas tekijä

Sain Anna Sirolalta oheisen viestin, jossa pyytää korjaamaan myös omassa kirjassaan olevan lähdetieto virheen. "Vapaudenpatsaan tekijäksi nimetään siinä Eva Kuhlefelt-Ekelund, niin kuin olen kirjassani kertonut, kun luotin Kormanon väitöskirjassaan antamaan väärään tietoon. Kävin Loviisan kaupunginarkistossa, jossa näin kyseisen muistomerkin piirustukset. Allekirjoituksena niissä on Hilding Ekelund!" --Hotarju (keskustelu) 19. toukokuuta 2018 kello 10.19 (EEST)

Sama tekijä Eva Kuhlefelt-Ekelund mainitaan myös Suomen muistomerkit -teossarjan Uusimaa -osan sivulla 101 vapaudenpatsaan tekijäksi, todeten, että oli tekijänsä ensimmäinen julkinen työ vuodelta 1920. Tähän nojaten lisäsin puuttuneen tekijätiedon puutteita nopeasti läpikäydessäni. Jos hänen aviomiehensä Hilding Ekelund on oikeampi tekijä, tulisi tuo tieto lähteistäen korjata tilalle. Toisaalta 1900-luvun alussa taisi aika moni pätevän naisen suunnittelema työ tai rakennus tulla kirjatuksi ainakin aikoinaan miehen glooriaksi.--Paju-apu (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 19.48 (EEST)

Kairansydämistä veistos

OK- [3] --Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2018 kello 10.50 (EEST)

Viety luetteloon ja kuvattu.--Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 20.20 (EET)

Kysymyksiä ja huomioita

Kuvausmatkalla Loviisassa päähän pälkähti muun muassa:

• OK - Tiedosto:Ragnar Nordström mm Loviisa.JPG eli Ragnar Nordströmin muistomerkki Esplanadin puistossa. Reliefiin on kaiverrettu tekijän nimeksi tulkitsemani teksti Kalervo Kallio. Luinko oikein? Tieto pitäisi laittaa luetteloon, mutta sille ei ole löytynyt kirjallista vahvistusta mistään, Loviisan Citynomadi-kävelyretki ei mainitse muistomerkin pystytysajastakaan mitään.--Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 09.16 (EEST)
  • Kyllä kuukkeli tietää: Veistäjä on Kalervo Kallio. Kurkijokelainen 7.3.2008 "Nordströmille muistopaasi". https://www.kurkijokelainen.fi/wp-content/uploads/2016/12/KuJo_22_08.pdf --Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 13.07 (EEST)
    • Jestas, niinpä kertoo. Kyllä minäkin kuukkelia käytin, mutta ei tullut tulosta. Uudenmaan asukkaat on eristetty näköjään perusteellisesti. Kiitos! Päivitän luettelon.--Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 13.19 (EEST)
• Verner Weckmanin muistomerkki: se pitäisi kuvata paremmin. Muistomerkki oli nyt työmaa-aidan sisällä, koska viereisen koulun remppa on vielä kesken.--Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 09.16 (EEST)
• OK - Onko luettelossa oleva Loviisan Vapaudenpatsas, Saksalaisten maihinnousun muistomerkki sama kuin Loviisan taistelun muistomerkki? Koska muistomerkeille oli laitettu vahingossa samat koordinaatit, se ei näkynyt puuttuvien kuvien OSM-kartalla enkä huomannut käydä katsomassa Aleksanterikatu 6:n kohdalla, onko siellä mitään.--Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 14.24 (EEST)
  • Kyllä tuota samaa muistomerkkiä näköjään kutsutaan välillä nimellä "Loviisan taistelun muistomerkki" tai "Loviisan taistelun 1918 muistomerkki". Sama kohde paikan ja joissakin yhteyksissä esitetyn kuvankin perusteella. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 15.10 (EEST)
    • OK, poistin sen luettelosta. Enää tarttis mennä Tiikerin majakalle kuvaamaan 1 muistolaatta.--Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 15.16 (EEST)

Uupuvia muistomerkkejä

• OK - Suomen muistomerkit teoksen Osa IX: Uusimaa, sivu 95, listaa Esplanandin puiston reunassa, torin itäpuolella olevan ankkurin muistomerkiksi ja merenkulkukaupungin symboliksi. Teoksessa myös värivalokuva tästä sinänsä aika tavanomaisen näköisestä, jalustalle nostetusta laiva-ankkurista. --Paju-apu (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 17.59 (EEST)
  • Mikä olisi ankkurimuistomerkin nimi? Jossain turkistikartassa siinä oli symboli ja luki Ankkuri. Onkohan tietoa, minkä laican ankkuri olisi.--Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 19.07 (EEST)
    • Lähdeteoksessa yleisnimellä Ankkuri. Siinä ole tietoa mistä tai milloin ankkuri on hankittu. (Näitä on eri kaupungeista, mielestäni ovat vähän makuasioita, kuuluvatko listalle vai eivät. Esimerkiksi Kuopion matkustajasataman lähistöllä oli ainakin viidessä eri paikassa "tunnelmanluojina"; jälkikäteen huomasin kaupungin kaavakartastasta, että yksi niistä oli merkitty muistomerkkisymbolilla. Varkaudesta olisi tuoreempi esimerkkitapaus, kun kaupungintalon edustan liikenneympyrään sijoitettiin 2011 ulkomailta koristeeksi ostettu vanha ankkuri, jolla ankkurilla ei siis sellaisenaan ollut lehdistötietojen mukaan muuta yhteyttä kaupunkiin. En sitä aluksi listannut, mutta sitten käteeni osui kaupunginmuseon Pyöräile taiteeseen -esite, jossa ankkurikin oli mainittu. Joten lisäsin listalle.) --Paju-apu (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 19.34 (EEST)
      • Ankkuri on Citynomadi-kartalla [4]. Kai se on tärkeä.--Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 19.56 (EEST)
• OK - Saman opuksen s. 97: kaupungin perustamisen muistokivi. Kirjassa värivalokuva muistokivestä. "Ruskea graniittikivi Degerby Gille-nimisen ravintolan edustalla Sepänkuja 4. Kivi on pystytetty kaupungin 200-vuotisjuhlien kunniaksi 1945 rusthollin siipirakennuksen edustalle. Kiven taakse on hakattu kaupungin asemakaava 1700-luvulta." ja samma på svenska. --Paju-apu (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 18.04 (EEST).
  • MML:n Karttapaikan maastokartan Sepänkatu 4:ssa näkyvän muistomerkkisymbolin perusteella kohdistettu alustavasti: 60.4566°N, 26.2300°E
• OK - Teoksen s. 100: Anne. (Kirjan valokuvan mukaan tämä on graniittijalustalla seisova pientä tyttöä esittävä pronssiveistos). Veistos sijaitsee Hortenin puistikossa. Veistoksen lahjoitti Loviisan norjalainen ystävyyskaupunki Horten, veistoksen tekstin mukaan 27.5.1972 ("Anne - Horten Spiken, Gabe fra Horten by 27.5.1972.")--Paju-apu (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 18.15 (EEST)
  • Suuntaa-antava kohdistus Hortenin puistikon pohjoisosaan: 60.4556°N, 26.2301°E, ei tosin tietoa Anne-veistoksen tarkasta paikasta, muttei katunäkymässä näy puiston eteläpäässä, ja pohjoispään rakennus muistuttaa patsaskuvassa näkyvää. --Paju-apu (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 22.13 (EEST)
• s. 101:

• OK - Jean Sibelius. (Ilmeisesti reliefi tms) Sibeliustalon seinässä, Sibeliuksenkatu 2. J.S. sävelsi Kullervo-sinfonian talossa 1892. (Kaupungin karttapalvelun mukaan Sibeliustalo olisi Sibeliuksenkatu 10:ssä, ja siellä näkyy joku laatta seinässä: 60.4566°N, 26.2219°E
• OK - Vapaussodan muistomerkki. Essonmäellä, noin 1 km kaupungin itäisen ulosmenotien ja Saaristotien risteyksestä. Maakivi, jossa päivämäärä 6.2.1918 ja kolme havumerkkiä (seppeleentapainen). "Muistomerkkinä taistelupaikalla, jossa Kotkasta tulevat ja Loviisan puolustajat kohtasivat. 400-1000 miestä vastakkain, molemmin puolin useita kaatuneita. Kaatuneet haudattu kotikaupunkeihinsa." Toisen lähteen (väliotsikko Loviisan 6.2.1918 taistelun vuosipäivä) käyttämä nimi muistomerkistä on Loviisan 6.2.1918 taistelun muistokivi. Lähteessä valokuva muistokivestä, ja paikkana ”Essonmäki” , on noin 2 km Loviisan torilta Tesjoen suuntaan (koordinaatit: 60.463583°N, 26.257666°E). Tässä oletan käytetyksi gps-koordinaatteja. Kolmas lähde kertoo nimestä Essonmäki, Essobacken= Entinen kaatopaikka. Nimensä alue on saanut öljy-yhtiö Esson paloherkkien aineiden varastosta. --Paju-apu (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 23.56 (EEST)
• OK - Karjalaan jääneiden muistomerkki. Siunauskappelin vierustalla Uudella hautausmaalla, suunnittelija Elmar Baderman. MML:n maastokartassa muistomerkkisymboli Loviisan siunauskappelin (Läntinen Harjutie 21) edustalta (10 m länteen): 60.4505°N, 26.2260°E

Muistolaattoja:

• OK - Kaupungin palon 5.7.1855 muistolaatta. Mariankatu 14 seinässä. (Koordinaatit talolle MML:n karttapaikasta, kohdistus osoitteen perusteella): 60.4565°N, 26.2290°E
• OK - Berndt Lindholmin muistolaatta. Loviisalaissyntyinen taiteilija (1841-1914). Tekijä Tuomas Renvall, paljastettu 20.8.1985. Raatihuoneen länsipäädyssä: (Koordinaatit talolle MML:n karttapaikasta, kohdistus osoitteen ja katunäkymän avulla): 60.4573°N, 26.2249°E
• OK - Runas Schildtin muistolaatta. Lyhtykuja 3:n seinässä. Schildt kirjoitti talossa mm. teoksensa Galgmannen. (Koordinaatit MML:n karttapaikasta, suuntaa-antavia, muistolaattojen sijainnista ei tarkkaa tietoa): 60.4567°N, 26.2317°E
• OK - Petter Elfströmin muistolaatta. Lyhtykuja 3:n seinässä. laatta paljastettu 1984 kelloseppäsuvun muistoksi. (Koordinaatit MML:n karttapaikasta, suuntaa-antavia, muistolaattojen sijainnista ei tarkkaa tietoa): 60.4568°N, 26.2318°E
• Nils Schillmarkin muistolaatta. Ensin laatta kiinnitettiin 1961 Unoniuksen sukuhaudan seinälle Vanhalla hautausmaalla, sittemmin ollut kiinnitettynä rautatelineeseen. Schillmark (1745-1804) oli merkittävä muotokuvamaalari, mutta tuli aikoinaan haudatuksi nimettömänä köyhäinhautaan.
• OK - Henrik Renqvistin muistolaatta . Laatta Svartholman merilinnoituksen muurissa. Renqvist toimi linnoituksen vankilapappina ollessaan itsekin vankina Svartholmassa. --Paju-apu (keskustelu) 4. huhtikuuta 2020 kello 19.04 (EEST)

Paikka linnoituksen itäseinällä 60.37900|26.29951 --Aulis Eskola (keskustelu) 31. joulukuuta 2022 kello 22.16 (EET)

• OK - Hans Willigmanin ja Dorotea von Kahldenin muistomerkki 1960 Pietarintie 335 60.47573|26.31366 --Aulis Eskola (keskustelu) 8. lokakuuta 2021 kello 23.08 (EEST)

• OK - Sattui silmääni Pernajan hautausmaata koskeva kysymys kirjastonhoitajalle vastauksineen [5]. Tämä ei taida olla Punaisten muistomerkit Kymenlaaksossa -blogissa eikä Työväenmuseon sivuilla. --Htm (keskustelu) 29. tammikuuta 2023 kello 18.56 (EET)

Pitäisi saada selville, onko Pernajan vanha vai uusi hautausmaa, jotta voisi lisätä. Aulis Eskola (keskustelu) 29. tammikuuta 2023 kello 20.02 (EET)

Vanhalla näyttää olevan, kuvakin löytyi [6]. -- Htm (keskustelu) 29. tammikuuta 2023 kello 20.53 (EET)

• OK - Loviisan pisarat Tapio Haapala 2023, asuntomessualue [7] --Aulis Eskola (keskustelu) 1. elokuuta 2023 kello 04.20 (EEST)

Löydettyjä ja löytämättömiä muistolaattoja, syksy 2023

Löydettyjä

• löydetty muistolaatta, joka kuvattu ja lisätty luetteloon:Loviisan suomalaisen yhteiskoulun muistolaatta. Muistolaatta on Karlskronabulevardin ja Mariankadun kulmatalossa, Mariankadun puolella rakennuksen kulmassa. Toimitalo on Loviisan suomalaisen yhteiskoulun entisen toimitalon muistolaatta, ja lähde on sille, että koulu on tuossa talossa toiminut 1937-1951 [8]. Koulu on perustettu Loviisan yhteiskouluna, se muutti uuteen, omaan koulutaloon 1951 Ratakadun ja Brandensteininkadun kulmaan. Vuonna 1953 siitä tuli valtion ylläpitämä koulu, jonka nimeksi tuli Loviisan yhteislyseo. Peruskoulu-uudistuksessa 1975 koulu jakaantui kahdeksi oppilaitokseksi, Myllyharjun yläaste ja Myllyharjun lukio. Myllyharjun lukion nimi muutettiin Loviisan lukioksi 2017 Kaupunginvaltuuston pöytäkirja, sivu 39. Peruskoulun nimi on jossain vaiheessa muutettu Harjurinteen kouluksi. Muistolaatalle itselleen en ole löytänyt lähdettä.
• Samassa kulmatalossa on toinenkin muistolaatta, jolle ei ole lähdettä, Folkhälsan i Lovisa r.f. muistolaatta, kuvasin ja lisäsin luetteloon. Folkhälsan i Lovisa r.f. -niminen yhdistys on sen mukaan tuottanut lasten päivähoitoa kaupungissa vuosina 1942-1979, jonka muistoksi kaupunki on 10.10.1983 kiinnittänyt muistolaatan. Kiinteistösä on viimeksi toiminut Folkhälsänin päiväkoti Villekulla, ja rakennus on ilemiseti sisäilmaongelmien takia tyhjänä? Kiinteistöä on tutkittu [9], Rakennustekninen kuntotutkimus. --Htm (keskustelu) 15. lokakuuta 2023 kello 12.30 (EEST)

Löytämättömiä

• Lyhytkujan talossa nro 3 pitäisi olla kaksi muistolaattaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että rakennuksessa on meneillään julkisivujen kunnostus, vanhaa maalia on krapsutettu pois. Pitkässä katujulkisivussa ja päädyssä en havainnut muistolaattoja, jos ne on siinä olleet, ne on poistettu kunnostuksen ajaksi. Pihan puolella oli autoja ja tavaraa enkä käynyt siellä, mutta kadulle asti ei laattoja näkynyt. Lyhytkujan puolella näkyvyttää esti korkea umpiaita. Antaisin noiden laattojen olla nyt luettelossa sen aikaa, kun julkisivuremontti kestää. Voi olla että rakennuksessa korjataan muutakin kuin ulkokuorta. --Htm (keskustelu) 15. lokakuuta 2023 kello 12.30 (EEST) (edit) Ja kujan nimi on Lyhytkuja (Kortgränd), ei Lyhtykuja, korjattu luetteloon. --Htm (keskustelu) 15. lokakuuta 2023 kello 12.50 (EEST)