Keskustelu:Korkein oikeus (Suomi)

(Keskustelu vuodelta 2005)

Voisi olla paikallaan kertoa korkeimman oikeuden jäsenet ja ehkä esitellä joitain päätöksiä.  –Kommentin jätti 80.220.88.92 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2005 kello 01.41‎ (EEST)

(Keskustelu vuodelta 2007)

Artikkelissa voitaisiin valottaa, mistä Korkeimman Oikeuden hieman hämäävä lyhenne KKO-juontaa juurensa.  –Kommentin jätti 194.100.219.29 (keskustelu) 12. marraskuuta 2007 kello 12.57 (EET)

Jo korkeimman oikeuden edeltäjän, senaatin oikeusosaston aikana maaseudun kihlakunnanoikeuksista käytettiin lyhennystä KO (raastuvanoikeuksista lyhennystä RO). Tuomioissa kirjoitettiin, että Kakspihlajan KO p. 12.11.1897 on todennut Antti Matinpoika Meikäläisen syypääksi jne. Senaatin oikeusosastosta käytettiin lyhennystä SOO tai pelkkä OO. Tämä on vain arvailua, mutta kun Suomeen perustettiin korkein oikeus SOO:n tilalle, niin ehkäpä ajateltiin että kun KO on jo varattu ja kun kyseessä on ylin oikeusaste, sen lyhenteenä on hyvä käyttää kolmea kirjainta – etenkin, kun perustetun korkeimman hallinto-oikeuden lyhenteeksi tuli luontevasti KHO. Ehkäpä lyhenteen on joku virkamies keksinyt ja se havaittiin hyväksi ja otettiin muitta mutkitta käyttöön. --Pxos 3. elokuuta 2011 kello 02.06 (EEST)

Pannaan vuosien kuluttua tähän lisätietona, että Svallis kirjoitti vuonna 2014 artikkeliin osion lyhenteen historiasta, joten emme ole enää keskustelijoiden omien käsitysten varassa ja samalla vuonna 2007 tehty parannustoive on täytetty. Näin se Wikipedian tieto kehittyy hitaasti mutta varmasti. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 14.13 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaavan artikkelin kriteerit

1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
5. Lähteet tulisi mainita.
6. Kielen tulisi olla selkeää.
7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
8. Mahdottomia ei vaadita.

Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Olisiko tästä lupaavaksi? --Hartz (keskustelu) 27. lokakuuta 2013 kello 15.57 (EET)

Ei ole lähteitä oikeastaan ollenkaan muuta kuin jäsenissä. Ei lähteetöntä artikkelia lupaavaksi. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2013 kello 17.23 (EET)

En kannata myöskään edelläesitetyin perustein. --Styroks (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 22.34 (EET)

Silmään pistää, että luokan nimi on Luokka:Suomen korkein oikeus ja artikkelin Korkein oikeus (Suomi). Voisi yhtenäistää, mutta kumpi on parempi? --Otrfan (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 22.56 (EET)

Nimesin luokan uudelleen "Luokka:Suomen korkeimmat oikeudet", jossa on nyt myös korkein hallinto-oikeus ja senaatin oikeusosasto. Ongelma ei siis ratkennut vaan Murphy'n lain mukaan "se muutti luonnettaan". --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 23.43 (EET)

Itse kannatan nimeä Artikkelin nimi (Suomi), etteivät kaikki hakusanat muutu "Suomen joutsen, Suomen peruskoulu, Suomen Urho Kekkonen" -tyyppisiksi. Vaikka tämä ei ole Suomen Wikipedia, olisi ihan hölmöä laittaa sinne sun tänne aina etuliite "Suomen" vaikka se tuntuisikin joskus hyvältä ratkaisulta. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 23.51 (EET)

Artikkeli ei ole kovinkaan paljoa kehittynyt yli viikon arvioajan kuluessa. Otan pois ehdotuksen. --PtG (keskustelu) 4. marraskuuta 2013 kello 17.14 (EET)

Jäsenten järjestys luettelossa

Heipsihei. Mielestäni samana päivänä korkissa aloittaneet jäsenet tulisi olla luettelossa sukunimensä mukaisessa järjestyksessä. Johtaisin periaatteen siitä, että ihmisten artikkelitkin laitetaan luokkiin sukunimen mukaisessa järjestyksessä. Onko jollakulla lähteellä varusteltu perustelu sille, miksi Tuula Pynnän pitäisi olla luettelossa ennen Jarmo Littusta ja Kirsti Uusitalon ennen Lena Engstrandia? -- Puisque (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 20.02 (EEST)

Tuomioistumissa äänestetään lain mukaan virkaikäjärjestyksssä. Nuorin jäsen ilmaisee kantansa ensin. Jotta tämä olisi mahdollista samana päivänä nimitettyjen ja aloittaneiden osalta, nimitykseen sisältyy aina kannnanotto siitä missä järjestyksessä virat täytetään. Esimerkiksi nyt nämä kaksi viimeistä esitettiin siten, että Uusitalo taisi olla KKO:n yksimielinen ehdotus ja häntä esitettiin ensiksi täytettävään virkaan. Sen jälkeen KKO äänesti siitä kuka tulisi nimittää toiseksi täytettävään virkaan. Eli samana päivänä nimitetyistä tiedetään aina kumpi virka on täytetty ensin. Uusitalo on siten "vanhempi" jäsen kuin Engstrand. Presidentti nimitti Uusitalon minuuttia ennen Engstrandia, vaikka he aloittivat samana päivänä uusissa viroissaan.--MakeF (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 21.44 (EEST)

Ok, kiitos tiedosta. Jos tolle löytyy vielä lähde ja se laitetaan jotenkin fiksusti siihen luettelon johdantoon, niin sitten asia on sillä sipuli. -- Puisque (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 01.25 (EEST)

Asiassa on kyse pitkälti tapaoikeudesta, josta ei normia suoraan löydy. Jyrki Virolainen siteeraa KKO:n esitystä nimitysjärjestyksineen blogissaan: Prosessioikeusblogi--MakeF (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 10.14 (EEST)

On olemassa KKO:n täysistuntoratkaisu vuodelta 1986, jossa puhutaan "tuomioistuinten vakiintuneesta käytännöstä". Perustelut ovat suppeat – niin kuin aiemmin oli talon tapa – mutta tuo sieltä selviää ja selviää myös se, että vuonna 1986 julkaistiin vuosikirjaratkaisu, jonka pääasiasisältö lienee se, että virkaikäjärjestyksestä päättäminen on tuomioistuimen sisäinen asia, johon ei voi edes hakea (kovin helposti) muutosta. Toinen vastaava asia käsiteltiin tai "jätettiin käsittelemättä" korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2015. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 13.46 (EEST)

Lajittelu

Lajittelu jäsen- ja presidenttiluetteloissa ei toimi. --Abc10 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2018 kello 08.35 (EEST) EDIT: --7. lokakuuta 2018 kello 12.11 (EEST)