Kanta-Hämeen maakunnan kuntien vaakunat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanta-Hämeen maakunta

Punaisessa kentässä kävelevä kultainen ilves, jonka korvatöyhdöt mustat; saatteena ilveksen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä ja alapuolella neljä ruusua 1+3; kaikki hopeaa.

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Forssa

Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas.

Olof Eriksson, 29. elokuuta 1962

Hattula

Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva yksikaarinen silta, jonka yläpuolella kreikkalainen risti, molemmat kultaa.

Erkki Karttunen, 12. maaliskuuta 1957

Hausjärvi

Punaisessa kentässä vinoristi ja lakipisteessä tähti, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1953

Humppila

Kultakentässä tyvestä nousevasta katoksesta riippuva ruokakello; kaikki mustaa.

Risto Sulonen ja Olof Eriksson, 25. syyskuuta 1957

Hämeenlinna

Punaisessa kentässä alareunaltaan aaltokoroinen, kilven reunasta toiseen ulottuva muuri, josta nousee kaksi jyrkkäkattoista tornia ja näiden välissä rakennus, kaikki hopeaa, ikkuna-aukot ovat mustat ja linnan yläpuolella saatteena kultaiset auringonkasvot.

Gustaf von Numers vanhan vaakunan pohjalta, 21. syyskuuta 1956

Janakkala

Punaisessa kentässä edestäpäin kultainen ilveksenpää, jonka kieli sininen ja korvatöyhdöt mustat; yläpuolella sakarakoroinen kultalakio, jossa Mantovan risti ja sen molemmin puolin sitä kohti suuntautuva nuolenkärki; kaikki mustia.

Onni Oja, 23. helmikuuta 1952

Jokioinen

Punaisessa kentässä aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kaksi vehnätähkää ristissä ja alapuolella alasin; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers, 21. syyskuuta 1951

Loppi

Kilpi aaltokoroisesti puna-hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki.

Olof Eriksson, 23. syyskuuta 1952

Riihimäki

Kultaisen vyön jakama kilpi, jonka hopeisessa yläkentässä on seitsemän ylöspäin nousevaa punaista tulenliekkiä ja punaisessa alakentässä kultainen lyhde.

Arttu Brummer, 15. elokuuta 1947

Tammela

Punaisessa kentässä kolme tammenlehteä, joiden varret yhtyvät haaruristiksi, varsien yhtymäkohdasta versoaa kummallekin sivulle terho; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers, 29. joulukuuta 1953

Ypäjä

Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen maalaiskirkon kellotapuli, vasemmassa hopeisessa kentässä punainen tähkä.

Aukusti Tuhka, 27. joulukuuta 1949

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Hauho (1951–2008)

Punaisessa kentässä neljä juoksevaa hopeaoravaa alatusten.

Olof Eriksson, 30. marraskuuta 1951

Kalvola (1952–2008)

Punaisessa kentässä alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi piilukirvestä ristikkäin, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 12. joulukuuta 1952

Koijärvi (1946)

Hopeavirran viistoon puolittama kilpi. Ylemmässä kultaisessa kentässä kaksi vihreää kuusta, alemmassa vihreässä kentässä kultainen lato.

todennäköisesti A. W. Rancken, Koijärven kunnanvaltuusto hyväksynyt 21. kesäkuuta 1946, ei vahvistettu virallisesti

Lammi (1958–2008)

Punaisessa kentässä hopeisen kolmiovuoren yläpuolella viisilehtinen, hopeinen, kultaemiöinen pellavankukka.

Taimi Nyberg, 19. helmikuuta 1958

Renko (1953–2008)

Kultakentässä kävelevä punainen härkä, kantaen oikealla etujalallaan punaista lippua, jossa hopeasimpukka; härän sarvet, sorkat ja nenärengas sekä lipputangon nuppi hopeaa.

Olof Eriksson, 1. heinäkuuta 1953

Tuulos (1956–2008)

Mustassa kentässä kaksi kultaista, kultapunaliekkistä tuulastuskouraa ristikkäin.

Ahti Hammar, 3. maaliskuuta 1956

Tyrväntö (1960–1970)

Punaisessa kentässä kaksi kultavaruksista hopeakuhaa pystyssä, selätysten, niiden välissä lakioittain hopearuusu.

Gustaf von Numers, 29. maaliskuuta 1960

Vanaja (1957–1966)

Punaisessa kentässä hopeinen, sinivaruksinen ilveksen pää; korvatöyhdöt mustat.

Gustaf von Numers, 26. marraskuuta 1957