Kangasniemen työväentalo
| Kangasniemen työväentalo | |
|---|---|
| Kangasniemen työväentalo | |
| Osoite | Lääkärintie 2, 51200 Kangasniemi |
| Sijainti | Kangasniemi |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1957 |
| Rakennuttaja | Kangasniemen työväenyhdistys |
| Omistaja | Kangasniemen työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Kangasniemen työväentalo (Työkkäri, Työski) sijaitsee Kangasniemen keskustassa. Se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, ja siihen liittyy sekä historiallisia että rakennushistoriallisia arvoja.[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kangasniemen työväenyhdistyksen ensimmäinen talo sijaitsi nykyisen Satamatien tuntumassa Kangasniemen kirkolla. Se otettiin käyttöön vuonna 1907. Talo purettiin vuonna 1957. Uusi työväentalo rakennettiin talkoilla seurakunnalta vuokratulle tontille. Rakennussuunnitelman laati kunnan rakennusmestari Viljo Haapala. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa rakennettiin juhlasali, näyttämö ja huone ravintolaa varten. Toisessa vaiheessa vuonna 1961 rakennettiin ravintolasali, kerhohuoneita sekä vahtimestarin asunto.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo on rankarakenteinen ja vuorattu ulkopuolelta laudoilla. Ulkoväri on vaalean keltainen. Kate on peltiä. Sisäkatto ja sisäseinät on haltexlevyä, sisäseinillä on tapetit. Talon alkuperäinen puukeskuslämmitys vaihdettiin vuonna 1968 öljykeskuslämmitykseen. Talossa on vesijohto ja viemäri ja sisä-wc. Peruskorjauksia on tehty vuonna 1991 ja vuosina 2020–2024. Talon keittiö on uusittu vuonna 2022. Sisääntuloaulaan on rakennettu esteettömät wc-tilat.[2][3]
Talossa järjestetään erilaisia tilaisuuksia mm. kokouksia, liikuntakursseja, kirpputoreja, bingoa, tansseja sekä yhdistys/perhejuhlia juhlia. Taloa on myös aikoinaan käytetty koulun väistötiloina, vuokrattu Pieksämäen Ammattikoulun sivuosastolle sekä Kangasniemen kunnalle erityistarpeita omaavien päivätoimintaa varten. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö. Yläkerrassa luokkahuone ja "klubitila". Työväen taloa voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hilla Tarjanne: Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ely-keskus ja Riihisaari – Savonlinnan museo. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ a b Suomen Kotiseutuliitto: Seurantalot - Kangasniemen työväentalo seurantalot.fi. Viitattu 11.12.2022.