Jacob Bull

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jacob Breda Bull
Henkilötiedot
Syntynyt28. maaliskuuta 1853
Rendalen, Hedmark, Norja
Kuollut7. tammikuuta 1930 (76 vuotta)
Kööpenhamina, Tanska
Kansalaisuus norjalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielinorja
Tuotannon kielinorja
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jacob Breda Bull (28. maaliskuuta 1853 Rendalen, Hedmark, Norja7. tammikuuta 1930 Kööpenhamina, Tanska) oli norjalainen kirjailija.[1]

Bull kirjoitti kotiseutunsa Rendalenin kansanelämästä ja sepitti runoja, joiden aiheet liittyvät uskontoon ja isänmaahan. Teoksista on suomennettu muun muassa Glomdalin morsian (Glomdalsbruden).[2] Lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa romaanin Vesleblakken ja novelleja kansanelämästä Østerdalenissa. Hän on kirjoittanut myös historiallisia ja aikalaisromaaneja.

Bullin vanhemmat olivat pappi Matthias Bull (1815–1876) ja Henriette Magrethe Breda. Bullin lapsuudenkodissa vallitsi kulttuurisesti avoin ja suvaitsevainen henki. Papin työn ohella isä harrasti kirjallisuutta ja musiikkia.[1]

Bull suoritti examen artiumin 1872, opiskeli teologiaa ja suoritti teologian kandidaatin tutkinnon 1876 mutta ei työskennellyt koskaan pappina vaan aloitti opettajana Nickelsenin tyttökoulussa Kristianiassa.[1]

Bull avioitui Gunvor Sophie Rytter Sawsin (1843–1882) kanssa 1876, ja toisen avioliiton hän solmi ruotsalaisen Anna Maria Augusta Berglöfin kanssa 1883. Hänen poikiaan ovat Olaf Bull ja pojanpoikansa Jan Bull, molemmat runoilijoita. Bull asui vuodesta 1914 Kööpenhaminassa.[1]

Bull perusti 1878 sanomalehti Dagenin ja Krydseren-lehden (1879–1885) ja osti sitten Folkebladetin. Hän ansaitsi elantonsa toimittajana, kunnes 1890 kirjailijantyö vei yhä enemmän aikaa. Hän oli Norjan kirjailijaliiton puheenjohtaja 1900–1903.[1]

Kirjailijana hän oli uusromantikko ja suhtautui kielteisesti ajan uusiin ajatuksiin, kuten darvinismiin, mikä maksoi hänelle niin ystävyyssuhteissa, maineessa kuin taloudellisestikin. Bjørnstjerne Bjørnson oli hänen elinikäinen ystävänsä. Taloudelliset huolet aiheuttivat sen, että hän kirjoitti paljon ja nopeasti, osin laadultaan heikkoa, ja hän sai kriitikoilta kansanelämänkuvauksia lukuun ottamatta usein huonoa palautetta. Bullin esikoisnovelli Paa Grænsen ilmestyi Morgenbladetissa 1879, ja siinä oli selviä vaikutteita Bjørnsonilta. Hän ansaitsi paikkansa Norjan kirjallisuushistoriassa kuvauksillaan Rendalenista.[1]

Bullin lapsuudenkotin Rendalenin pappila joutui 1800-luvun lopulla yksityisomistukseen, mutta kunta osti sen 1920, ja se avattiin Bull-museona 1964.[1] Rendalenin kunta on vuodesta 1997 myöntänyt Vesleblakken-palkinnon, joka on nimetty Bullin teoksen mukaan.[3]

Bull on haudattu Rendaleniin Norjaan.[1]

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hans Nielsen Hauge, toimittanut Hannes Leiviskä. Gummerus, 1914. – 2. p. 1922.
  • Jalo kosto, Helsinki: Kirja, 1924. (Helmi-sikermä; n:o 26.).
  • Glomdalenin morsian: romaani kansanelämästä, suom. E. A. WSOY, 1928. (5 markan kirjoja 2.).
  • Tunturimaan herättäjä, Suom. Hannes Leiviskä. Tikkurila: Ristin, voitto, 1971.
Novellit ja runot
  • Leimu, teoksissa Ihmisen palvelija, toim. Mikko Kilpi, WSOY 1958 - Ennen ja nyt: Uusi kansakoulun lukukirja, 2, toim. Martti Haavio, Aale Tynni, Väinö Mäkelä, WSOY 1962
  • Susitaistelu, teoksessa Satumaa: Nooan arkki, Helsinki : Tammi 1983 ISBN 951-30-5824-7
  • Hyvänyön runo, teoksissa Satumaailma. 1, Peukaloputti, toim. Aili Palmén ym. Helsinki : Otava, 1963 -- Sadun ja seikkailun maailma. 1, Peukalopotti, toim. Aili Palmen, Helsinki: Otava 1977 ISBN 951-1-04435-4

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1911 Pyhän Olavin ritarikunnan 1. luokan ritari
  1. a b c d e f g h Stein-Arne Solberg: Jacob. B. Bull, Norsk biografisk leksikon 13.2.2009, viitattu 7.2.2018 (norjaksi)
  2. Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, palsta 1563. Helsinki: Otava, 1960.
  3. Vesleblakken-palkinto (Arkistoitu – Internet Archive) (norjaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]