Järppilän kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Järppilän kartano sijaitsee Taivassalon Helsinginrannassa Suuren Postitien varrella. Kartanosta löytyy merkintöjä jo 1480-luvulta kun tilan omistanut Stensbölen Kirstin-vaimo antoi tilan perinnönjaossa poikansa lapsille. Keskiajan lopulla Järppilä oli kirkontila, joka peruutettiin sitten kruunulle. Vuonna 1567 Juhana-herttua lahjoitti kartanon tallimestarilleen Bertil Iivarinpoika Grönille ja kartanoon liitettiin useita tiloja Taivassalosta, Lokalahdelta ja Vehmaalta. Myöhemmin kartanon omistajina olivat Teet-, Horn- ja Fleming-suvut.[1][2][3][4]

Kartanossa on ollut ainakin kolme useampikerroksista kivirakennusta ja lisäksi linnoitusvarustuksia. Järppilän kartanon mailla sijainnut, 1570-luvulla valmistunut kolmikerroksinen kivinen kartanolinna hävitettiin Kaarle-herttuan ja kuningas Sigismund III Vaasan välisten taistelujen aikana 1500-luvun lopulla, ja siitä on nykyisin jäljellä tynnyriholvikellarien jäännökset, valleja ja muita puolustuslaitteita. Tämä linna on ollut Zachris Topeliuksen Välskärin kertomuksia -romaanin Mainiemen linnan esikuvana. Kartanolinnasta on säilynyt aikanaan vilja-aittana käytetty kivinen torni, ja lisäksi kartanon alueella on 1600-luvulta peräisin oleva kuuden holvatun kellarin muodostama kerros, jonka päälle on rakennettu kartanon nykyinen 1830-luvulta peräisin oleva empiretyylinen hirsinen päärakennus. Tämä rakennus on jo neljäs samoille perustuksille rakennettu. [1][2][3][4]

Nykyisten omistajien suvulla kartano on ollut vuodesta 1898 alkaen. Kartanon omisti aiemmin Maija Jaakkola-Angervuori tyttäriensä Eva-Marian, Marjon ja Riitan kanssa.[3] Kartano oli kesäisin avoinna matkailijoille, ja siellä järjestettiin muun muassa pukunäyttelyitä.[5]

Kartano vaihtoi omistajaa kesällä 2022[6].

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]