Jääkiekko talviolympialaisissa 1948

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jääkiekko
talviolympialaisissa vuonna 1948
Joukkueet 9
Isäntämaa  Sveitsi
Kaupungit Sankt Moritz[1]
Ajankohta 30. tammikuuta –
8. helmikuuta 1948
Mitalistit
Kulta  Kanada
Hopea  Tšekkoslovakia
Pronssi  Sveitsi
Maalintekijä Walter Halder (21)
1936
1952
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1948
← 1947 1949 →

Jääkiekko oli kuudetta kertaa olympialaisten ohjelmassa vuoden 1948 talviolympialaisissa.[2] Turnaus oli samalla myös maailmanmestaruuskilpailut ja Euroopan-mestaruuskilpailut.[3][4] Turnauksen ottelut pelattiin 30. tammikuuta – 8. helmikuuta 1948.[2][5][6][7]

Olympiaturnaukseen osallistui yhdeksän maata, jotka pelasivat keskenään yksinkertaisen sarjan. Ottelut pelattiin pääasiassa St. Moritzin olympiastadionin pikaluisteluareenalla. Talvi oli leuto, minkä johdosta osa otteluista aloitettiin jo aamuseitsemältä.[5][2][6]

Yhdysvaltain olympiakomitea ja maan jääkiekkoliitto eivät päässeet sopimukseen siitä, mikä joukkue kisoihin lähetetään. Lopulta molemmat järjestöt lähettivät Sveitsiin oman joukkueensa. Kansainvälinen olympiakomitea kielsi kumpaakin joukkuetta osallistumasta turnaukseen, mutta sveitsiläiset järjestäjät antoivat Yhdysvaltojen jääkiekkoliiton joukkueen silti pelata. Turnauksen jälkeen Kansainvälinen olympiakomitea diskasi neljänneksi sijoittuneen Yhdysvaltojen joukkueen. Se sai kuitenkin pitää neljännen sijansa maailmanmestaruusturnauksessa.[7] Yhdysvaltain 31–1-voitosta Italiaa vastaan tuli jääkiekkohistorian suurinumeroisin voitto maajoukkueiden välillä, kunnes Kanada rikkoi ennätyksen seuraavan vuoden maailmanmestaruuskilpailuissa päihittämällä Tanskan maalein 47–0.[8]

Turnauksen voitti Kanada. Olympiavoitto oli Kanadalle viides. Mestaruus ratkesi maalieron perusteella. Kanada ja Tšekkoslovakia eivät hävinneet turnauksessa yhtään ottelua. Joukkueiden keskinäinen ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin. Monet olivat kuitenkin sitä mieltä, että Tšekkoslovakia oli turnauksessa vakuuttavampi. Tähtipelaajanaan Tšekkoslovakialla oli Vladimír Zábrodský. Kanadan ei uskottu lähettäneen turnaukseen parasta mahdollista joukkuettaan. Maata edusti Ottawa RCAF Flyers, jonka pelaajat koostuivat pääosin Kanadan puolustusvoimien henkilökunnasta.[5][9]

Sarjataulukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanadan joukkue.
Joukkue O V T H TM PM ME P
 Kanada 8 7 1 0 69 5 +64 15
 Tšekkoslovakia 8 7 1 0 80 18 +62 15
 Sveitsi 8 6 0 2 67 21 +46 12
 Yhdysvallat 8 5 0 3 86 33 +53 10
 Ruotsi 8 4 0 4 55 28 +27 8
 Iso-Britannia 8 3 0 5 39 47 -8 6
 Puola 8 2 0 6 29 97 -68 4
 Itävalta 8 1 0 7 33 77 -44 2
 Italia 8 0 0 8 24 156 -132 0

Yhdysvallat diskattiin kisojen jälkeen, ja se menetti olympialaisten neljännen sijansa. Se sai kuitenkin pitää maailmanmestaruuskisojen neljännen sijansa.[7][5]

Loppusijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiaturnaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija joukkue
 Kanada (CAN)
 Tšekkoslovakia (TCH)
 Sveitsi (SUI)
4.  Ruotsi (SWE)
5.  Iso-Britannia (GBR)
6.  Puola (POL)
7.  Itävalta (AUT)
8.  Italia (ITA)
DSQ.  Yhdysvallat (USA)

Maailmanmestaruusturnaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija joukkue
 Kanada
 Tšekkoslovakia
 Sveitsi
4.  Yhdysvallat
5.  Ruotsi
6.  Iso-Britannia
7.  Puola
8.  Itävalta
9.  Italia

Euroopan-mestaruusturnaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija joukkue
 Tšekkoslovakia
 Sveitsi
 Ruotsi
4.  Iso-Britannia
5.  Puola
6.  Itävalta
7.  Italia

Mitalistijoukkueiden pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultaa:  Kanada

H. Brooks, Murray Dowey, Bernard Dunster, R.A. Forbes, Andy Gilpin, Jean Gravelle, Patrick Guzzo, Walter Halder, Thomas Hibberd, Ross King, Henri-André Laperrière, John Lecompte, J. Leichnitz, George Mara, Albert Renaud, Reginald Schroeter, Irving Taylor[10]

Hopeaa:  Tšekkoslovakia

Vladimír Bouzek, Gustav Bubník, Jaroslav Drobný, Přemysl Hajný, Zdeněk Jarkovský, Vladimír Kobranov, Stanislav Konopásek, Bohumil Modrý, Miloslav Pokorný, Václav Roziňák, Miroslav Sláma, Karel Stibor, Vilibald Šťovík, Ladislav Troják, Josef Trousílek, Oldřich Zábrodský, Vladimír Zábrodský[11]

Pronssia:  Sveitsi

Hans Bänninger, Alfred Bieler, Heinrich Boller, Ferdinand Cattini, Hans Cattini, Hans Dürst, Walter Dürst, Emil Handschin, Werner Lohrer, Heini Lohrer, Reto Perl, Ulrich Poltera, Gebhard Poltera, Beat Rüedi, Otto Schubiger, Riccardo Torriani, Hans Trepp[12]

  1. https://www.iihf.com/en/statichub/4837/1946-1956
  2. a b c Rapport Général (pdf) Comité Olympique Suisse. Viitattu 24.8.2016. (ranskaksi)
  3. IIHF World Championships IIHF. Viitattu 23.8.2016. (englanniksi)
  4. European Championship azhockey.com. Arkistoitu 5.12.2011. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  5. a b c d Jeux Olympiques de Saint-Moritz 1948 passionhockey.com. Viitattu 24.8.2016. (ranskaksi)
  6. a b Ice Hockey at the 1948 Sankt Moritz Winter Games Sports-reference. Arkistoitu 13.8.2011. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  7. a b c USA SENDS TWO TEAMS TO THE 1948 OLYMPICS IIHF. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  8. Canada's Destruction of Denmark, and the Most Lopsided International Hockey Games www.vice.com. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
  9. Ice Hockey at the 1948 Sankt Moritz Winter Games: Men's Ice Hockey Sports-reference. Arkistoitu 3.9.2009. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  10. Canada Ice Hockey at the 1948 Sankt Moritz Winter Games Sports-reference. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  11. Czechoslovakia Ice Hockey at the 1948 Sankt Moritz Winter Games Sports-reference. Arkistoitu 5.9.2011. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  12. Switzerland Ice Hockey at the 1948 Sankt Moritz Winter Games Sports-reference. Arkistoitu 13.10.2011. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)