Isojärvi (Kuhmoinen)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo järvestä Kuhmoisissa ja Jämsässä. Sanan Isojärvi muista merkityksistä katso täsmennyssivua.
Isojärvi
Ilmakuva Kuhmoisten Isojärvestä.
Ilmakuva Kuhmoisten Isojärvestä.
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa, Keski-Suomi
Kunnat Kuhmoinen, Jämsä
Koordinaatit 61°42′51″N, 25°00′06″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Arvajanjoen valuma-alue (14.26)
Tulo-oja Huovarinoja
Laskujoki joki Koekeskiseen [1]
Järvinumero 14.263.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 118,9 m [1]
Pituus 16,8 km [1]
Leveys 6,6 km [1]
Rantaviiva 117,31 km [2]
Pinta-ala 18,33809 km² [2]
Tilavuus 0,30023286 km³ [2]
Keskisyvyys 16,37 m [2]
Suurin syvyys 69,73 m [2]
Saaria 78 [1]
Luutsaari, Pasinsaari, Peltosaari, Pukkisaari
Kartta
Isojärvi
Nuotiopaikka Kuhmoisten Isojärven rannalla, Isojärven kansallispuiston alueella (2003)

Isojärvi [1][2] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa ja Keski-Suomessa Jämsässä Länkipohjan ja Kuhmoisten kirkonkylän välissä sijaitseva järvi.[1][2]

Järven pinta-ala on 1 834 hehtaaria eli 18,3 neliökilometriä, se on 16,8 kilometriä pitkä ja 6,6 kilometriä leveä. Se on luode-kaakkosuuntainen järvi, jonka luoteispää haarautuu Ristiselän kohdalla Ouninpohjaksi ja Kaatseläksi, ja kaakkoispää Kiviselän kohdalla Isojärvenlahdeksi, Liivelahdeksi ja Kivijärveksi. Ristiselän ja Kiviselän välissä sijaitsee saaristoinen Jamasselkä. Järvi on erämaajärven oloinen ja sen rotkomainen ilme on jyrkkien kalliorantojen ja rinteiden seurausta. Järveä voidaan pitää rotkojärvenä, joka on muodostunut Päijänteen kanssa samaan kalliomurrokseen.[1][2][3]

Järvellä on kartan mukaan 78 saarta. Niistä sijaitsee Kaatselällä Vohlisaari, Selkäsaari, Pasinsaari, Luutsaari, Kaijansaari, Mustasaari, Kollinsaari, Runussaari, Kalasaari, Viinahonka, Vattusaari ja Lammassaari. Ouninpohjalla on vain yksi saari Sorkkasaari. Ristiselän ja Kiviselän väsissä on saarten suojaama Janasselkä. Siellä sijaitsevat Peltosaari, Pukkisaari ja pieni Röhö. Ennen Kiviselkää järvi kapenee Sulasalmeksi, joka on vain 100 metriä leveä ja muuta järveä selvästi matalampi.[1][2]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 300,23 miljoonaa kuutiometriä eli 0,30023 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 16,4 metriä ja suurin syvyys on 69,7 metriä. Syviä syvänteitä (suluissa suurin syvyys) on Kaatselällä (40 m, 60 m, 65 m, 50 m, 50 m ja 30 m), Ouninpohjassa (20 m ja 40 m), Ristiselällä (50 m), Janasselällä (35 m), Sulasalmen molemmilla puolilla (50 m, 55 m ja 35 m), Kiviselällä (45 m) ja Liivelahdella (35 m). Syvin kohta sijaitsee Kaatselän yli 65 metrin syvänteessä Kaijansaaren edustalla.[1][2]

Järven rantaviivan pituus on 117,3 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata, joka muodostaa paikoin kallioista ja jyrkkärinteistä rantaa. Valuma-alueella ei esiinny juurikaan suomaata tai peltomaata. Asutus on haja-asutusta eikä suuria asutuskeskittymiä ole järven lähiympäristössä. Kulmakuntia ovat Hämeenpohja Kaatselällä, Ouninpohja, Kylämä Isojärvenlahdella ja Kotakoski Kivijärven pohjoispuolella. Hämeenpohjalle pääseen valtatieltä 9 haarautuvalta yhdystieltä 14250, joka haarautuu siellä järven pohjoisosia kiertävään yhdystiehen 14249. Järven eteläpuolella kulkee Kylämän kautta yhdystie 3284, josta haarautuu kyläteitä eri järven lahtiin ja niemiin. Järvi sijaitsee suurimmaksi osaksi Kuhmoisissa, mutta Kaatselän länsipuolisko ja pohjoisrannat sekä länsipuolisko Ouninpohjan pitkästä lahdesta kuuluu Jämsän Länkipohjaan.[1][2][3][4]

Isojärven kansallispuisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojärven Kuhmoisten kunnan puolella sijaitsee Isojärven kansallispuisto, joka on alueen merkittävimpiä matkailukohteita. Järvi itse ei sisälly kansallispuistoon, mutta monin paikoin siihen kuuluvat järven rantoja lähialueineen ja saaria Kaatselältä, Vahterinsalmelta, Ristiselältä ja Janasselältä. Puistoon kuuluu lisäksi arvokkaita rantoja Kiviselältä ja Kivijärveltä. Puistossa on merkittyjä kärvelyreittejä 30 kilometriä, metsäpyöräilyreittejä 16 kilometriä ja melontareittejä 20 kilometriä. Alueella sijaitsevat Heretyn kämppä, Huhtalan torppa ja Luutsaaren kalapirtti.[5]

Vesistösuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Arvajanjoen valuma-alueella (14.26), jonka Isojärven valuma-alueeseen (14.263) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 118,9 metriä mpy.[1][6]

Isojärven pitkän ja haaroittuneen järven ympärillä on suhteellisen pieni valuma-alue. Valuma-alueella on kuitenkin yli 80 järveä, joiden pinta-ala on yli hehtaarin kokoinen. Niitä kaikkia ei esitellä tässä, mutta merkittävimmät järvet kuitenkin mainitaan. Isojärven pohjoispäähän laskee Huovarinoja, jonka valuma-alueella sijaitsee pieniä järviä. Ojan alajuoksulla oja virtaa järviketjun läpi. Nämä ovat ylhäältä lukien Ilmapyyry (3 hehtaaria, ha), Vähä Myllyjärvi (5 ha), Iso Myllyjärvi (9 ha) ja Alainen Myllyjärvi (3 ha). Näiden yläjuoksulta voidaan mainita suurina järvinä Iso-Mäntynen (20 ha) ja Yläinen Vuorisjärvi (17 ha). Huovarinojan ojansuun viereen laskee lyhyt laskuoja Paskurista (11 ha), joka sijaitsee aivan Ouninpohjan päässä. Kaatselän pohjoisimpaan lahteen Hämeenpohjaan laskee lyhyt Hämejärven (11 ha) laskuoja. Tämän ojan valuma-alue on hyvin pieni. Edellä mainittujen ojien välissä on pieniä järviä, jotka laskevat Isojärven pohjoisrantaan. Näitä ovat esimerkiksi Kailajärvi (4 ha), Naarajärvi (14 ha), Rehuna (8 ha), Terrijärvi (1 ha) ja Niinijärvi (1 ha). Kaatselän länsi- ja eteläpuolella kulkee vedenjakaja läheltä Isojärven rantaa, mutta täältä voidaan silti mainita Velunjärvi (17 ha) ja Partajärvi (11 ha). Ristiselän itäpuolella Puukkoisen länsipuolella sijaitsee muutama isompi järvi. Niistä laskevat Uuhipohjaan Konijärvi (21 ha), Uuhijärvi (7 ha), Matkusjärvi (23 ha) ja Mollijärvi (5 ha). Hieman etelämpänä Janasselkään laskevat Kaakkolammi (3 ha) ja Janasjärvi (15 ha). Isojärven kaakkoisosissa työntyy länteen Isojärvenlahti, jonka lähellä sijaitsee pitkä Kylämäjärvi (77 ha). Sen laskuoja virtaa tullessaan Isojärvenlahteen Yläsen (7 ha), Keskisen (4 ha) ja Alasen (7 ha) kautta. Samaan lahteen laskee etelästä päin muita suuria järviä Myllyojaa pitkin [7]. Niitä ovat Kolisjärvi (23 ha), Kalliojärvi (27 ha), Petkeljärvi (21 ha) ja Sarvajärvi (112 ha).[1][2]

Järven laskujoki lähtee sen kaakkoispäästä Kivijärven lahdesta ja se laskee eri järvien kautta Päijänteen Lehesselkään Arvajassa. Laskuväylä sisältää esimerkiksi seuraavia järviä ja uomia: Koekeskinen, Kotajärvi, Alainen Savijärvi–Iso Savijärvi, Kelkäte, Jokelanjärvi, Pälämä, Lammi, Kähöjokea ensin järveen Pirttijärvi–Riihijärvi ja sitten järveen Kapalojärvi–Lehmijärvi. Vesireitille tulee pudotusta tällä matkalla 40 metriä.[1]

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 on järven sijainti valitettavasti aivan kartoitetun alueen rajalla. Järvestä näkyy vain sen kaakkoisosa Kylämän itäpuolelta. Kylämässä sijaitsi pari kolme taloa ja niiden lähellä torppia. Talojen nimiä olivat Kylämä, Isojärvi ja Sarvalan järven lähellä Sarvala. Lahden nimi on Isojärvenlahti, mutta tuolloin sen karttanimi oli Lehmälahti. Itäinen lahti kirjoitettiin ”Livenlahti”, kun sen nykyinen kirjoitusasu on Liivelahti. Nykyinen Kotakoski oli kirjoitettu karttaan ”Kolakoski”.[8]

Vuosien 1965–1966 peruskartassa oli Isojärvenlahdella ja Ouninpohjalla paljon pientiloja. Seudun maatilat sijaitsivat muutoin metsissä kauempana järven rannoilta.[7][9][10][11][12][13][14][15]

  1. a b c d e f g h i j k l m n Isojärvi, Kuhmoinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.6.2019.
  2. a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.6.2019.
  3. a b Isojärvi, Kuhmoinen (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.6.2019.
  4. Isojärvi, Kuhmoinen (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.6.2019.
  5. Isojärven kansallispuisto, luotoon.fi, viitattu 27.6.2019
  6. Isojärvi (14.263.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.6.2019.
  7. a b Peruskartta 1:20 000. 2144 04 Kylämä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.7.2019)
  8. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019) suomi
  9. Peruskartta 1:20 000. 2144 05 Ouninniemi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1966. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
  10. Peruskartta 1:20 000. 2144 05 Ouninniemi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
  11. Peruskartta 1:20 000. 2144 02 Länkipohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.7.2019)
  12. Peruskartta 1:20 000. 2144 02 Länkipohja. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1986. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.7.2019)
  13. Peruskartta 1:20 000. 2144 06 Alhojärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1966. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.7.2019)
  14. Peruskartta 1:20 000. 2144 08 Harjunsalmi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1966. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.7.2019)
  15. Peruskartta 1:20 000. 2144 07 Karklampi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1966. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.7.2019)