Ilmeen kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilmeen kirkon kellotorni.

Ilmeen luterilainen kirkko sijaitsi Ilmeessä luovutetussa Karjalassa. Kirkko oli omistettu Neitsyt Marian äidille pyhälle Annalle. Nykyisin siitä on jäljellä vain kellotorni.

Kirkon ulkoasu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmeen kirkko valmistui vuonna 1777 ja se vihittiin 12. maaliskuuta samana vuonna. Kirkon rakennutti Ilmeen hovin omistaja Johan de Scott. Ilmeen kirkko oli malliltaan pitkäkirkko, jonka toisessa päässä oli kolminivelinen nelikulmainen kellotorni. Kuorin puoleisessa päässä oli puolestaan muuta kirkkoa matalampi sakaristo. Varsinainen kirkkosali oli muodoltaan poikkeuksellinen, soikea kahdeksankulmio. Kirkkosalissa oli aumakatto ja sakaristossa satulakatto. Kirkon pääsisäänkäynti oli kellotornin alaosassa. Lisäksi kirkon kummallakin sivulla oli sisäänkäynnit katoksineen. Kirkkosalissa oli neljä isoa ikkunaa yksi kullakin sivulla, ovisivuilla oli pienet ikkunat ovien yläpuolella. Kirkossa ei ollut alttaritaulua, vaan sen tilalla oli krusifiksi.

Kirkkoa korjataan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoa korjattiin vuonna 1910, jolloin muun muassa alkuperäinen pärevuoraus korvattiin vaakalaudoituksella ja kirkkoon rakennettiin pieni lehteri. Tuolloin kirkko myös maalattiin keltaiseksi ja nurkkalaudat ynnä muut valkoisiksi.

Talvisodan ilmapommitukset eivät tehneet tuhoja Ilmeen kirkolle. Ilmee jäi Moskovan rauhassa aivan uuden rajan tuntumaan Neuvostoliiton puolelle. Sodan jälkeen venäläiset olivat tuhonneet kirkon sisustusta, muun muassa seiniä ja kattoa oli vaurioitettu sekä saarnastuoli, krusifiksi ja alttari oli hävitetty. Jatkosodan alussa 1941 Suomi valtasi alueen takaisin ja kirkkoa korjattiin. Vuonna 1944 kirkko jäi kuitenkin Neuvostoliitolle.

Irtaimiston kohtalo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon irtaimistoa saatiin pelastettua ennen talvisodan jälkeistä alueluovutusta. Ilmeen kirkon kaksi kirkonkelloa lahjoitettiin sotien jälkeen Lahden seurakunnalle, jossa ne on sijoitettu Laikon rukoushuoneeseen.

Kun ilmeeläiset pääsivät vierailemaan entisellä kotiseudullaan 1990-luvulla, todettiin hylätty kirkkorakennus korjauskelvottomaksi. Vain kellotorni oli korjauskelpoinen. Vuonna 1997 kellotorni saatiin korjattua. Se maalattiin keltaiseksi. Kellotorni on nykyisin kirkon muistomerkkinä.

Aikaisempi kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmeen ensimmäinen kirkko rakennettiin jo 1600-luvun lopulla.

  • Koponen Paavo, Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
  • Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet, toimittanut Soile Rinno ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-012-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]