Hoffmannin kertomukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hoffmannin kertomukset
Alkuperäinen nimi Les Contes d'Hoffmann
Säveltäjä Jacques Offenbach (Ernest Guiraud)
Libretto Jules Barbier ja Michael Carré
Pohjautuu E. T. A. Hoffmannin tekstiin
Kieli ranska
Kantaesitys 1881
Pariisin Opéra-comique
Aikajana Offenbachin oopperoista
Hoffmannin kertomukset
1880

Hoffmannin kertomukset (ransk. Les Contes d'Hoffmann) on Jacques Offenbachin säveltämä ooppera, jossa on prologi, 3 näytöstä ja epilogi. Teos on vuodelta 1880, Offenbach ehti saada teoksesta vain pianopartituurin valmiiksi ennen kuolemaansa. Tämän jälkeen Ernest Guiraud orkesteroi sen ja vei sen Pariisin Opéra-comiqueen. Oopperan kantaesitys oli vuonna 10. helmikuuta 1881. Teos esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran 14. huhtikuuta 1912 Kotimaisessa oopperassa.[1]

  • Hoffmann, runoilija – tenori
  • Niklaus, Hoffmannin seuralainen – altto
  • Lindorf, ministeri – bassobaritoni
  • Coppelius, optikko – bassobaritoni
  • Mirakel, tohtori – bassobaritoni
  • Dapertutto, taikuri – bassobaritoni
  • Andres, Stellan palvelija – tenori
  • Cochenille, Spalanzanin palvelija – tenori
  • Franz, Crespelin palvelija – tenori
  • Pittichianaccio, Giuliettan kääpiö – tenori
  • Olympia, mekaaninen nukke – sopraano
  • Antonia, laulajatar – sopraano
  • Giulietta, kurtisaani – sopraano
  • Stella, oopperalaulajatar – sopraano
  • Spalanzani, fysiikan professori – tenori
  • Schlemil, Giuliettan rakastaja – basso
  • Crespel, Antonian isä – basso
  • Antonian äidin äänimezzosopraano
  • Luther, kapakan isäntä – basso
  • Nathanael, ylioppilas – tenori
  • Hermann, ylioppilas – baritoni
  • ylioppilaita, Spalanzanin vieraitakuoro

Huom. Lindorfin, Coppeliuksen, Mirakelin ja Dapertutton, Andresin, Cochenillen, Franzin ja Pittichianaccion sekä Olympian, Antonian, Giuliettan ja Stellan osat esittää yleensä sama laulaja.

Tapahtumapaikka ja -aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prologi ja epilogi Lutherin kellariravintolassa Nürnbergissä, ensimmäinen näytös Spalanzanin luona, toinen näytös Crespelin asunnossa Münchenissä ja kolmas näytös Giuliettan palatsissa Venetsiassa; 1800-luvun alku.

  1. Veckans Krönika, 13.04.1912, nro 14-15, s. 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 13.07.2018.


Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.