Herttoniemenranta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herttoniemenranta
Hertonäs strand
Kaupungin kartta, jossa Herttoniemenranta korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Herttoniemenranta korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 434
Pinta-ala 0,99[1] km² 
Väkiluku 9 414 ()[2]
Väestötiheys 9 271 as./km²
Osa-alueet on itse Herttoniemen osa-alue
Postinumero(t) 00810
Lähialueet Roihuvuori, Länsi-Herttoniemi, Herttoniemen yritysalue, Tammisalo, Kulosaari, Tullisaari, Yliskylä

Herttoniemenranta (ruots. Hertonäs strand) on Helsingin 43. kaupunginosaan eli Herttoniemeen kuuluva osa-alue, jossa asuu noin 9 000 ihmistä.[3] Herttoniemenranta sijaitsee Herttoniemen eteläosassa entisen öljysataman paikalla.[4] Se muutettiin asuinkäyttöön pääosin 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.[5] Työpaikkoja alueella oli vuoden 2010 lopussa 2 694.[1] Herttoniemenrantaan kuuluvaksi luetaan myös vieressä sijaitseva Herttoniemen kartanon puistoalue. Sitä lukuun ottamatta alue on rakennettu tiiviisti ja kaupunkimaisesti: valtaosa alueen rakennuksista on matalia asuinkerrostaloja.[6]

Venevalkama ja kaistale Herttoniemenrantaa mereltä kuvattuna

Ennen nykyisen Herttoniemenrannan alueen ottamista asuinkäyttöön samalla alueella sijaitsi öljysatama. Sinne johti Oulunkylän rautatieasemalta lähtenyt Herttoniemen tavaraliikennerata. Silloin osa-alueen nimikin oli Herttoniemen satama. Alueen asuinrakentamisen edellytyksenä olivat mittavat maanvaihtotyöt, sillä öljysataman maaperä oli pahoin saastunutta. Lähes 100 miljoonan markan hintaiset puhdistustyöt kustansivat aluetta vuokranneet Teboil ja Shell.[7]

Helsingin kaupunginvaltuustossa päätettiin vuonna 1986 Herttoniemenrannan muuttamisesta asuinalueeksi.[8] Asemakaavoitus alkoi loppuvuonna 1989, ja sen pääarkkitehtina oli aluksi Päivi Herkola ja myöhemmin Kristiina Peltomaa.[9] Alueen puhdistustöiden lisäksi rannalle tehtiin maantäyttöjä muutaman korttelin verran. Rakentaminen aloitettiin vuoden 1993 syksyllä ja se valmistui pääosin 2000-luvun alussa, tosin yksittäisiä kohteita on valmistunut vielä pitkin vuosituhatta.[7] Herttoniemenrannasta suunniteltiin rakenteeltaan tiivis ja kantakaupunkimainen. Sorsavuoren kalliot tuovat vaihtelua pinnanmuotoihin, ja alueen puistot edustuvat muun muassa Pikku Huopalahdessa näkyvää 1990-lukulaista tyyliä.[7][10]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemenranta sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Helsingin keskustasta.[4] Herttoniemenrannasta on linja-autoyhteydet läheisille metroasemille. Liityntälinjalla 81 pääsee Kulosaaren ja Herttoniemen metroasemilta Herttoniemenrantaan. Linjat 84–89 kulkevat Herttoniemen metroasemalta Linnanrakentajantietä Laajasalon suuntaan alueen vierestä.

Autoliikenteen tukirangan muodostavat Itäväylä ja Laajasaloon johtava Linnanrakentajantie.

  1. a b Helsinki alueittain 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 15.7.2013.
  2. https://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. Netta Mäki, Pekka Vuori: Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2015/2016 ja väestönmuutokset vuonna 2015 Tilastoja - Helsingin kaupungin tietokeskus. 2016. Helsingin kaupungin tietokeskus.
  4. a b Herttoniemenranta, korttelit 43269–43275, 43280 ja 43281 Helsingin kaupunki. Viitattu 22.1.2024.
  5. Herttoniemi Helsingin kaupunki. Viitattu 22.1.2024.
  6. Herttoniemenranta on ihastuttavan mutkikas ja täynnä vastakohtia - kävelyretkellä Itä-Helsingin keitaassa Helsingin kaupunki. Viitattu 4.2.2024.
  7. a b c Herttoniemen­ranta – öljyvarastosta kukoistavaksi kaupungin­osaksi Vihreät sylit (Helsingin kaupunki). Viitattu 4.2.2024.
  8. Herttoniemenranta Kaupunginosat.fi. Viitattu 4.2.2024.
  9. Kaavoituksen lähtökohdat Herttoniemi-seura. Viitattu 4.2.2024.
  10. Pikku Huopa­lahden puistot – luontoa ja taidetta Vihreät sylit (Helsingin kaupunki). Viitattu 4.2.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]