Havaijin kielioppi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Havaijin kielioppi käsittää havaijin kielen mofrologian ja syntaksin. Fonologiaa käsitellään erikseen.

Substantiivit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijin kielessä substantiiveilla ei pääsääntöisesti ole kieliopillista lukua. Mikäli monikkoa halutaan ilmaista, voidaan käyttää joko monikon prepositiota ja/tai käyttämällä partikkelia mau substantiivin edellä.[1]

Vain muutamilla sanoilla on erillinen luku yksikössä ja monikossa, jonka erottaa vokaalin pituudesta:[2]

Yksikkö Monikko Suomeksi
‘aumakua ‘aumākua perhejumala
‘elemakule ‘elemākule vanha mies
kahiko kāhiko vanha ihminen
kahuna kāhuna pappi
kaikamahine kaikamāhine tyttö
kanaka kānaka ihminen
kupuna kūpuna isovanhempi
luahine luāhine vanha nainen
makua mākua vanhempi
wahine wāhine nainen

Yksikön epämääräinen artikkeli on he.

Yksikön määräinen artikkeli on joko ke tai ka. Oikea artikkeli riippuu pääsanasta, ja yleissääntö on, että sanat, jotka alkavat kirjaimilla K, E, A ja O saavat artikkelin ke.

Toisinaan se, onko artikkli ke vai ka, vaikuttaa sanan lopulliseen merkitykseen:[1]

ke pā (lautanen) ka pā (piha)
ke po‘o (pää (ruumiinosa)) ka po‘o (pää (organisaation), johtaja)

Havaijin kielessä substantiiveilla on kaksi luokkaa sen perusteella, voiko niiden omistamisen valita vai ei. O-luokkaan kuuluvat sellaiset substantiivit, jotka henkilö omistaa oletusarvoisesti. A-luokan substantiivit ovat sellaisia, joiden omistamisen henkilö valitsee ja voi halutessaan luopua niistä. Tarkempi lajittelu alla:[3]

A-luokka O-luokka
Asiat, jotka henkilö valitsee omistavansa (puke: kirja) Asiat, joiden omistamista henkilö ei voi itse valita
Ihmissuhteet, joiden syntymisestä henkilö vastaa itse (keiki: lapsi, wahine: nainen; vaimo) Asiat, jotka ovat niin pysyviä tai liikkumattomia, ettei henkilö itse pysty niitä liikuttamaan (moena: matto)
Asiat, joita voi kantaa (pūʻolo: paketti) Asiat, jotka ovat hyvin läheisiä henkilön kehoa (pena lehelehe: huulipuna)
Asiat, jotka ovat henkilön komennuksessa (ʻīlio: koira) Asiat, jotka ovat henkilön sisällä, päällä tai alla (lole: vaatteet)
Omistussuhteet, joissa henkilö ei itse ole, mutta jotka ovat hänen hallinnassaan (pā ʻāina: pelto) Perityt asiat
Kulkuneuvot ja eläimet, joilla henkilö voi ratsastaa (lio: hevonen)
Asiat, joilla on erityinen kulttuurillinen tai historiallinen merkitys (ʻāina: kotimaa)
Erisnimet ja nimi-sana (inoa: nimi)
Sukulaisuussuhteet, joiden syntymiseen henkilö ei voi itse vaikuttaa, ja ystävät (makuakāne: isä)

Sanatvoivat vaihdella A- ja O-luokkien välillä sen mukaan, mikä on sanan lopullinen merkitys lauseessa: koʻu ake (minun maksani [sisäelin]) vs. kāʻu ake (minun maksani [ruokana]).[3]

Suku ja sukupuoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijin kielessä ei ole kieliopillista sukua, mutta mikäli halutaan ilmaista sukupuolta, siihen käytetään sanoja kāne (miespuolinen) ja wahine (naispuoliset): moa kāne (kukko), moa wahine (kana).[4]

Persoonapronominit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijin kielen persoonapronominit ovat seuraavat:[5]

Yksikkö Kaksikko Monikko
I pers. au / wau / a‘u kāua (ink.) kākou (ink.)
māua (eks.) mākou (eks.)
II pers. ‘oe ‘olua ‘oukou
III pers. ia lāua lākou

Demonstratiivipronominit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijin kielessä käytetään kolmea eri demonstratiivipronominia:[1]

  • Kēia: tämä
  • Kēlā: tuo
  • Kēna: se

Havaijin lauseopissa käytetään usein vertauskuvana kalmaria (havaijiksi pepeke), jossa on kolme osaa: pää, vartalo ja lonkerot. Pää on lauseen tärkein osa ja usein verbi. Vartalo sijoittuu suoraan tämän jälkeen, ja on yleensä verbin subjekti. Kaikki muut lauseen osat, kuten objekti, sijoittuvat tämän jälkeen lonkeroiksi, ja sen edessä on usein preopositio kuten i tai ma. Lonkerot eivät myöskään ole pakollinen osa lausetta toisin kuin pää ja vartalo.[6]

  1. a b c Kaʻi Leading Words hawaiian-study.info. 2023. Viitattu 4.8.2023. (englanniksi)
  2. Bardwell et al., s. 32–33
  3. a b Bardwell et al., s. 18–20
  4. Bardwell et al., s. 35
  5. Elbert & Pukui (1979): s. 107
  6. 0699R Hawaiian Parts of Speech ʻŌlelo Online. 2023. Viitattu 7.8.2023. (englanniksi)