Hartsihapot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Abietiinihapon rakenne.
Pimaarihapon rakenne.

Hartsihapot ovat havupuista saatavan pihkan aineosia, jotka sisältävät karboksyylihapporyhmän. Trisyklisiin diterpeeneihin kuuluvat hartsihapot ovat pihkan pääasiallinen yhdisteryhmä. Hartsihapot ovat haihtumattomia yhdisteitä ja niitä esiintyy muun muassa sydänpuussa ja puun kuoressa, erityisesti pehmeissä puulajeissa kuten männyssä. Havupuiden patologinen pihka koostuu pääasiassa monoterpeeneistä sekä hartsihapoista. Paperitehtaiden käyttämissä pehmeissä puulajeissa yleisimmät hartsihapot ovat abietiini-, dehydroabietiini-, pimaari- ja isopimaarihappo. Hartsihapoilla on erittäin vakaa rakenne ja ne kestävät hyvin kemiallisia prosesseja kuten esimerkiksi paperimassan valkaisuprosessia. Havupuissa hartsihappojen osuus uuteaineista on noin 25–30 prosenttia. Hartsihapoissa on sekä hydrofobinen (-CH3) että hydrofiilinen (-COOH) osa ja ne liukenevat jonkin verran veteen. Paperiteollisuudessa hartsihappoja esiintyy muun muassa paperitehtaiden prosessivedessä sekä tehtaan jätevesissä. Hartsihapot ja niiden johdannaiset ovat myrkyllisiä vesistöjen kalalajeille. Hartsihappojen myrkyllisyys kasvaa alhaisemmassa pH:ssa.

Mäntyöljy sisältää hartsihappoja noin 41–58 prosenttia.

Hartsihappoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]