Gustaf William Homén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gustaf William Homén (19. helmikuuta 1849 Pieksämäki12. marraskuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen Viipurin hovioikeuden varapresidentti ja valtiopäivämies.[1][2]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homénin vanhemmat olivat Kuopion triviaalikoulun rehtori, Pieksämäen kirkkoherra Johan Fredrik Homén (1797-1862) ja Gustava Elisabet Perander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1867 Helsingin yksityislyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1871, filosofian maisteriksi 1873 ja molempien oikeuksien kandidaatiksi 1876. Homén sai varatuomarin arvon 1878. Hänet vihittiin riemumaisteriksi 1923. [1][3][2]

Homén oli Viipurin hovioikeudessa asessorina vuodesta 1888, hovioikeudeneuvoksena vuodesta 1894 ja varapresidenttinä 1917–1926. Hän oli poliittisista syistä erotettuna virastaan 1903-1906 ja vuosina 1913–1914 hän oli 8 kuukautta vangittuna Krestyn vankilassa Pietarissa muiden Viipurin hovioikeuden jäsenten kanssa niin sanotun yhdenvertaisuuslain rikkomisen vuoksi.[1][2]

Homén oli Viipurin kaupunginvaltuuston sihteerinä 1879–1889 ja valtuuston jäsenenä 1889–1913 sekä puheenjohtajana 1910–1913. Hän oli Viipurin edustaja porvarissäädyssä valtiopäivillä 1904–1905.[4] Homén oli valtion asiamies Pohjoismaiden Osakepankissa 1897–1908.[2]

Gustaf William Homén oli naimisissa 1883–1907 Fanny Alexandrine von Weissenbergin (k. 1907) kanssa ja vuodesta 1914 Wally Helena Backmanin kanssa.[1] Homenin veljiä olivat neurologi Ernst Alexander Homén ja sovelletun fysiikan professori, kansanedustaja Theodor Homén.

  • Wiipurin kaupungin historia. Ensimmäinen nidos ; kirjoittanut J. W. Ruuth ; suomentanut G. W. H. Wiipurin kaupunki, Wiipuri 1908 (alkuteos Viborgs stads historia)