Gesneriakasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gesneriakasvit
Gesneria venticosa -gesnerialajin kukkia.
Gesneria venticosa -gesnerialajin kukkia.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheobionta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Kladi: Asteridit
Lahko: Lamiales
Heimo: Gesneriakasvit Gesneriaceae
Rich. & Juss., nom. cons.
Synonyymit
  • Belloniaceae Martinov
  • Besleriaceae Raf.
  • Cyrtandraceae Jack
  • Didymocarpaceae D.Don
  • Ramondaceae Godron[1]
Alaheimot[1]
Katso myös

  Gesneriakasvit Wikispeciesissä
  Gesneriakasvit Commonsissa

Gesneriakasvit[2] (Gesneriaceae) on kasviheimo, johon kuuluu 150 sukua ja yli 3000 lajia. Kasveista osa on ruohovartisia ja osa puuvartisia. Jotkin lajit ovat köynnöksiä. Kasveja voidaan lisätä paitsi siemenistä, myös latva- ja lehtipistokkaista sekä maavarren paloista.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Didymocarpus tomentosus
Epithema carnosum

Lehdet sijaitsevat joko vastakkain tai vuorottain. Kukat ovat joskus yksittäin, joskus kukinnoissa. Kukinnot ovat terttumaisia tai viuhkamaisia. Terä- ja verholehdet ovat suppilomaisia. Hedelmä on yleensä kota, mutta joillakin kasveilla se on marja.

Gesneriakasveja esiintyy luonnonvaraisina Amerikan mantereilla, Etelä-Afrikassa, Madagaskarilla, Aasiassa, Australiassa, Polynesiassa ja Etelä-Euroopassa.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasveja tavataan luonnonvaraisina lähinnä trooppisilla alueilla. Jotkut lajit kasvavat luonnossa toisten kasvien päällä. Tällaisista lajeista jotkut ovat viljeltyinä amppelikasveja.

Monia gesneriakasveja käytetään koristekasveina. Jotkut niistä ovat huonekasveja. Joitakin gesneriakasveja käytetään lääkinnässä.[3]

Gesneriakasvien noin 150 sukua ja 3460 lajia luokitellaan kolmeen alaheimoon: Sanangoideae, Gesnerioideae ja Didymocarpoideae. Ensimmäiseen kuuluu vain yksi laji, Sanango racemosum, joka on Keski-Amerikassa ja Venezuelassa kasvava pieni puu tai pensas. Toisessa on 75 sukua ja 960 lajia, ja ne jaetaan kolmeksi tribukseksi (Coronanthereae, Titanotricheae ja Gesnerieae); alaheimon pääasiallisin levinneisyys rajoittuu Amerikan trooppisiin osiin. Kolmas alaheimo käsittää heimon lajeista valtaosan, 71 sukua ja noin 2510 lajia, pääasiassa Vanhan maailman tropiikissa; alaheimossa on kaksi tribusta (Epithemateae ja Trichosporeae).[1]

[26]

Sukuun Sinningia luokitellaan yleensä myös kardinaaligloksinia, joka joskus luokitellaan sukuun Rechsteineria.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]