Gerolamo Cardano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gerolamo Cardano.

Gerolamo Cardano (24. syyskuuta 150121. syyskuuta 1576) oli italialainen matemaatikko, lääkäri ja astrologi.[1] Hän esitti ensimmäiset kliiniset kuvaukset lavantaudista. Hän alkoi puhua myös pilkkukuumeesta itsenäisenä tautina.[2] Matematiikan alalla hänet tunnetaan parhaiten algebrasta, josta hän kirjoitti tunnetun Ars magna -teoksensa (1545).[3] Hän perehtyi myös todennäköisyyteen. Tekniikan historiaan hän on jättänyt nimensä kardaaniakselin keksimisen ansiosta.

Cardano oli tunnetun juristi Fazio Cardanon avioton lapsi.[4] Hän opiskeli Pavian ja Padovan yliopistoissa. Hän joutui elämänsä viimeisellä vuosikymmenellä ongelmiin lain kanssa julkaistuaan Jeesus Nasaretilaisen horoskoopin. Hän vietti kuukausia inkvisition vankina.[4]

Cardanolle kuitenkin myönnettiin myöhemmin eläke. Hän kuoli Roomassa 21. syyskuuta 1576, kuten hänen oli väitetty ennustaneen.[5] Toisinaan hänen on väitetty tehneen itsemurhan, mutta varmaa tietoa kuoleman syystä ei ole.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]