George McGovern

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
George McGovern
Yhdysvaltain senaattori
Etelä-Dakotasta
3. tammikuuta 1963 – 3. tammikuuta 1981
Edeltäjä Joseph Bottum
Seuraaja James Abdnor
Henkilötiedot
Syntynyt19. heinäkuuta 1922
Yhdysvallat Avon, Etelä-Dakota, Yhdysvallat
Kuollut21. lokakuuta 2012 (90 vuotta)
Sioux Falls, Etelä-Dakota
Puoliso Eleanor Stegeberg (1943–2007)
Tiedot
Puolue Demokraatit
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

George Stanley McGovern (19. heinäkuuta 1922 Avon, Etelä-Dakota21. lokakuuta 2012 Sioux Falls, Etelä-Dakota)[1] oli yhdysvaltalainen senaattori ja demokraattisen puolueen presidenttiehdokas vuoden 1972 vaaleissa. McGovern edusti demokraattien vasenta laitaa ja vaati kampanjansa aikana joukkojen välitöntä kotiutusta Vietnamin sodasta, sotakarkureiden armahdusta sekä suuria leikkauksia puolustusmenoihin. Hän hävisi istuvalle presidentti Richard Nixonille äänin 60 % – 38 %. Häviön jälkeen McGovern jatkoi uraansa politiikassa, ja myöhemmin hän työskenteli YK:ssa etenkin nälänhätää vastaan.

George McGovern syntyi 19. heinäkuuta 1922 Avonissa, Etelä-Dakotassa. Hänen isänsä oli Metodisti-pappi. Toisessa maailmansodassa McGovern oli palkittu pommikonelentäjä.[1]

Sodan jälkeen hän valmistui ensin Dakota Wesleyan -yliopistosta ja opiskeli sen jälkeen vuoden Garrett Theological Seminaryssa, mutta vaihtoi sitten Northwestern Universityyn, josta hän valmistui tohtoriksi vuonna 1953 pääaineenaan Amerikan historia. Hän alkoi opettaa historiaa Etelä-Dakotassa ja lähti mukaan politiikkaan.[1]

Poliittisen uran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McGovern valittiin Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen vuosina 1956 ja 1958, ja vuonna 1962 ensimmäisen kerran senaattiin. Hän oli äänekäs Vietnamin sodan vastustaja, ja vuonna 1965 hän kävi Vietnamissa.[1]

McGovern lähti mukaan vuoden 1968 presidentinvaalien esivaaleihin, mutta demokraattien ehdokkaaksi valittiin Hubert Humphrey, joka hävisi varsinaiset vaalit republikaanien Richard Nixonille.[1]

Vuonna 1970 senaatti äänesti McGovernin ja senaattori Mark Hatfieldin ehdotuksesta lopettaa Vietnamin sota vuoden 1971 loppuun mennessä. Ehdotus hävisi äänin 55-39.[1]

Presidentinvaalit 1972

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1972 McGovern lähti taas mukaan presidentinvaalien esivaaleihin, ja tällä kertaa hänestä tuli puolueen ehdokas. Hän kampanjoi muun muassa lupaamalla kotiuttaa välittömästi kaikki maan sotilaat Vietnamista. Hän myös kannatti Kuuban ja Kiinan diplomaattista tunnustamista sekä kannabiksen laillistamista. Muun muassa Bill ja Hillary Clinton työskentelivät McGovernin vaalikampanjassa.[1]

McGovernin varapresidenttiehdokas, senaattori Thomas Eagleton, luopui ehdokkuudesta kahden viikon jälkeen, kun kävi ilmi, että hän oli ollut psykiatrisessa hoidossa, ja tämän tilalle McGovern valitsi Sargent Shriverin. Kaksikko hävisi istuvalle presidentti Nixonille prosentein 60 % – 38 %: he saivat äänienemmistön vain Massachusettsin osavaltiossa sekä maan pääkaupungissa Washingtonissa ja näin ollen 17 valitsijamiesten ääntä Nixonin 520 ääntä vastaan.[1]

McGovernin liberalistinen näkökulma, joka keskittyi ihmisoikeuksien puolustamiseen, köyhyyden poistamiseen ja Vietnamin sodan vastustamiseen, oli iso syy hänen häviöönsä, mutta se myös vaikutti demokraattisen puolueen siirtymiseen työväenpuolueesta avoimemmaksi muun muassa naisille ja seksuaalivähemmistöille.[1]

Ura häviön jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1974 McGovern valittiin taas senaattiin, mutta seuraavissa vaaleissa vuonna 1980 hän menetti paikkansa. Hän lähti taas mukaan presidentinvaalikisaan vuonna 1984, mutta luopui yrityksestä esivaalien alkuvaiheessa.[1]

Senaatista pudottuaan McGovern työskenteli Middle East Policy Councilissa ja sitten YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestössä. Presidentti Bill Clinton myönsi McGovernille Presidential Medal of Freedom -mitalin vuonna 2000. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin ensimmäiseksi YK:n maailmanlaajuiseksi nälänhädän suurlähettilääksi.[1]

McGovern vuonna 2009.

McGovernin vaimo Eleanor (o.s. Stegeberg) kuoli 85-vuotiaana vuonna 2007. He olivat naimisissa yli 60 vuotta, ja heillä oli viisi lasta. Yksi tyttäristä, Teresa McGovern oli alkoholisti, joka jäätyi kuoliaaksi 46-vuotiaana vuonna 1994. George Mcgovern kirjoitti tyttärestään kirjan Terry: My Daughter’s Life-and-Death Struggle With Alcoholism. Pariskunnan ainoa poika, Steven McGovern kuoli 60-vuotiaana vuonna 2012. Myös hänellä oli ollut alkoholiongelma.[1]

McGovern kirjoitti useita kirjoja, muun muassa Abraham Lincolnin elämäkerran, joka julkaistiin vuonna 2009.[1]

  1. a b c d e f g h i j k l m Sullivan, Patricia: George S. McGovern, Democratic nominee who lost to Nixon in ’72, dies at 90 The Washington Post. 21.10.2012. Viitattu 9.10.2016. (englanniksi)