Gaeseong

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gaeseong
개성특급시
Gaeseongin sijainti Pohjois-Hwanghaen maakunnassa
Gaeseongin sijainti Pohjois-Hwanghaen maakunnassa

Gaeseong

Koordinaatit: 37°58′N, 126°33′E

Valtio Pohjois-Korea
Maakunta Pohjois-Hwanghae
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 766 km²
Väkiluku (2008) 308 440[1]
 – Väestötiheys 403 as./km²










Gaeseong (kor. 개성특급시, Gaeseong-teukgeupsi, hanja 開城特級市, McCune–Reischauer Kaesŏng-t’ŭkkŭpsi) on erityiskaupunki Korean demokraattisen kansantasavallan Pohjois-Hwanghaen maakunnassa. Aiemmin se oli Pjongjangin tavoin suoraan keskushallinnon alaisuudessa oleva kaupunki. Vuoden 2008 väestönlaskennan mukaan siellä oli 308 440 asukasta.[1]

Gaeseong toimi Taebong-kuningaskunnan ja Goryeo-dynastian aikana Korean pääkaupunkina. Se sijaitsee lähellä Etelä-Korean rajaa ja Gaeseongin teollisuusaluetta.

Gaeseong sijaitsee läntisen rannikon alamaalla. Ahobiryongvuorten eteläosa alkaa kohota Gaeseongin lounaispuolella. Gaeseongin korkein vuori on 778 metrin korkeuteen kohoava Moji ja muita merkittäviä vuoria ovat Songkak (490 m), Jinbong (310 m) ja Kunjang (277 m). Lännessä kaupunki rajoittuu Ryesongjokeen, lounaassa Hanjokeen ja kaakossa Rimjinjokeen. Tammikuun keskilämpötila on -4,1 °C ja elokuun 24,2 °C. Keskimääräinen vuosittainen sadanta on 1 264,9 mm.[2]

Portti vanhalla kaupunginmuurilla.

Vuonna 901 Gaeseongista eli tuolloisesta Songakista tuli Taebongin kuningaskunnan perustaneen sillalaisen ruhtinas Kungyen pääkaupunki. Kungye valtasi suuria alueita Korean keskiosissa ja siirsi myöhemmin pääkaupunkinsa Cheolwoniin. Kungye päätyi lopulta omien kenraaliensa surmaamaksi ja kenraalit nostattivat vuonna 918 valtaan Goryeo-dynastian perustaneen Wang Geonin. Wang Kǒn oli kotoisin Songakin alueelta ja päätti rakennuttaa sinne uuden pääkaupunkinsa vuonna 919. Paikan valitsemiseen vaikutti myös geomantia, jonka takia paikan uskottiin soveltuvan erityisen hyvin pääkaupungiksi. Joseon-dynastian aikana Korean pääkaupunki siirrettiin Souliin vuonna 1396. Maan poliittisen keskuksen siirtyessä kauemmaksi kaupungin asukkaiden piti etsiä virkamiestehtäviä korvaamaan uusia tulonlähteitä. Monista tuli kauppiaita ja 1700-luvulla alueen tärkeäksi vientituotteeksi muodostui siellä viljelty ginseng.[2]

Koreoiden itsenäistyessä vuonna 1945 Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välinen raja asetettiin kulkemaan 38. leveyspiirin kohdalla Gaeseongin jäädessä näin Etelä-Korean eli Korean tasavallan puolelle. Pohjois-Korealle eli Korean demokraattiselle tasavallalle kaupunki päätyi Korean sodan seurauksena 1950-1954. Vuonna 2002 kaupunkiin perustettiin erityistalousalue, joka mahdollisti eteläkorealaisten yritysten työllistää pohjoiskorealaisia työläisiä.[2] Gaeseongin teollisuusalue suunniteltiin Pohjois- ja Etelä-Korean suhteiden lämmettyä 1990-luvulla, mutta se suljettiin väliaikaisesti vuonna 2013 suhteiden jälleen huononnuttua. Etelä-Korea vetäytyi alueen toiminnasta uudestaan vuonna 2016 Pohjois-Korean tehtyä ydinkokeen, jonka rahoituksen epäiltiin tulleen Gaeseongin teollisuusalueen toiminnasta.[3]

Gaeseongin teollisuusalue työllisti ennen sen toiminnan pysäyttämistä vuonna 2013 yhteensä 53 000 pohjoiskorealaista ja 800 eteläkorealaista ja siellä toimi 123 yritystä esimerkiksi vaate-, elektroniikka- ja metalliteollisuuden saralla. Teollisuusalueen ulkopuolella Gaeseongin tärkeimmät teollisuuden alat ovat kevyttä teollisuutta, kuten tekstiili- ja elintarviketeollisuutta. Gaeseongissa harjoitetaan myös maataloutta. Suurin osa siitä muodostuu viljan viljelystä, mutta vähemmissä määrin harjoitetaan myös karjataloutta, sekä hedelmien ja silkin tuotantoa.[2]

Gaeseong on yksi Pohjois-Korean merkittävistä koulutuksen ja kulttuuritoiminnan keskuksista.[3]

Kaupungissa sijaitsee useita Goryeo-dynastian aikaisia temppeleitä, hautoja ja palatseja, vaikkakin osa niistä tuhoutui Korean sodan aikana.[3] Kaesongin historialliset monumentit lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2013 ja kohde käsittää 12 erillistä osaa, joihin lukeutuu palatsien ja hautojen ohessa observatorio, kaupunginmuuri, kaksi koulua ja steeloja.[4]

  1. a b DPR Korea 2008 Population Census National Report 2009. Central Bureau of Statistics Pyongyang, DPR Korea. Arkistoitu 31.3.2010. Viitattu 19.8.2017.
  2. a b c d Rainer Dormels: Profiles of the cities of DPR Korea – Kaesong (pdf) North Korea's Cities. Jimoondang. Seoul. Universität Wien. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
  3. a b c Kaesŏng Encyclopædia Britannica. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)
  4. Historic Monuments and Sites in Kaesong World Heritage Lists. Unesco. Viitattu 3.10.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Matkaopas aiheesta Kaesong Wikivoyagessa (englanniksi)