Euryalos (Syrakusa)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euryalos
Εὐρύαλος
Euryaloksen linnoituksen raunioita.
Euryaloksen linnoituksen raunioita.
Sijainti Syrakusa, Sisilia, Italia
Koordinaatit 37°05′29″N, 15°13′21″E
Rakennustyyppi linnoitus
Valmistumisvuosi 402–397 eaa. (alun perin)
Rakennuttaja Dionysios I, Hieron II
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Syrakusa ja Pantalican nekropolis
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Euryalos (door.kreik. Εὐρύαλος, joon.kreik. Εὐρύηλος, Euryēlos, lat. Euryalus) oli antiikin aikainen linnoitus Syrakusan kaupungissa Sisiliassa nykyisessä Italiassa. Se on yksi suurisuuntaisimpia antiikin ajalta säilyneitä linnoitushankkeita, ja harvinainen esimerkki ajan linnoitustekniikasta.[1][2][3]

Linnoitus sijaitsi Syrakusan Epipolain ylängön korkeimmalla kohdalla kaupunginmuurien ympäröimän alueen läntisimmässä kulmassa, ja suojasi Epipolain aluetta sekä tärkeää kaupunkiin saaren sisäosista johtanutta tietä. Linnoituksen rauniot sijaitsevat nykyisen Syrakusan kaupungin länsipuolella.[1][2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnoituksen ”pentapylon” eli katapulttitornien jäänteet.
Linnoituksen vallihautaa.

Euryaloksen linnoitus rakennettiin alun perin Syrakusan tyranni Dionysios I:n aikana klassisella kaudella vuosina 402–397 eaa. osana Epipolain alueen muureja. Tarkoituksena oli kaupungin suojaaminen Karthagon uhkaa vastaan. Linnoitusta ei näin ollut olemassa vielä Ateenan Sisilian sotaretken aikaan 415–413 eaa. Thukydides kuitenkin mainitsee tuolloin vielä linnoittamattomana olleen huipun paikkana, josta oli helppo ottaa haltuun muu Epipolai, ja joka toimi ateenalaisille avaimena alueen hallintaan. Tämä oli todennäköisesti yhtenä syynä, miksi syrakusalaiset linnoittivat paikan pian tämän jälkeen.[1][2][4] Linnoituksen nimi tarkoitti ”laajapohjaista”.[5][6]

Euryaloksen linnoitus torjui Hamilkarin johtamien karthagolaisten hyökkäyksen Agathokleen aikana.[7] Linnoitusta vahvistettiin ja muutettiin useissa vaiheissa aina hellenistiselle kaudelle ja Hieron II:n aikaan 269–215 eaa. saakka, ottamaan huomioon sodankäyntitekniikoissa tapahtuneet muutokset. Sen suunnittelijana tuossa vaiheessa roomalaisten jo uhatessa toimi Arkhimedes. Suuri osa säilyneistä linnoitteista on ilmeisesti tältä ajalta.[1][2][3]

Euryalos oli tärkeässä asemassa toisessa puunilaissodassa, kun roomalaiset piirittivät kaupunkia vuosina 214–212 eaa. Marcelluksen johdolla. Tuolloin linnoitus kykeni pitämään puoliaan oman varuskuntansa turvin senkin jälkeen, kun roomalaiset olivat vallanneet muun Epipolain. Näin syrakusalaiset saattoivat uhata kaupunkia piirittäneitä ja Akhradinen kaupunginosaa vastaan hyökänneitä roomalaisia selustasta.[2][8]

Linnoitusta käytettiin vielä bysanttilaisella kaudella. Sen paikkaa ei tunnettu varmuudella vielä 1800-luvulla. Tuolloin jotkut ehdottivat Euryaloksen sijainneen vielä lännempänä Belvederessä. Nykyisin linnoituskukkula tunnetaan myös nimellä Mongibellisi.[1][2][3] Raunioinakin Euryalos on suurin ja parhaiten säilynyt antiikin kreikkalainen linnoitus.[3][6]

Rakennelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha rekonstruktiopiirros linnoituksesta.
Vanha pohjapiirros linnoituksesta.

Euryaloksen linnoitus sijaitsi Epipolain korkeimmassa kohdassa noin 170 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna.[6] Sen pinta-ala oli noin 15 000 neliömetriä. Linnoituksen ydinosa jakaantui kahteen osaan, joista lännenpuoleinen oli epäsäännöllisen muotoinen nelikulmio, joka oli varustettu torneilla katapultteja varten sekä kasarmitiloilla. Idempi osa puolestaan yhdisti sen kaupunginmuurien ympäröimään alueeseen ja sisälsi muun muassa suuria vesisäiliöitä.[1][2][3]

Linnoituksen pääportti oli itään eli kaupunkiin päin. Sen lähellä oli toinen portti, linnoituksen suojaama kaupunginmuurin kaksoisportti, jonka kummallakin puolella oli tornit. Kallioon linnoituksen länsipuolelle oli kaivettu suuret ja syvät vallihaudat estämään suora hyökkäys tältä puolelta. Myös ydinosan eteläpuolella oli vallihauta. Linnoituksen osat oli yhdistetty maanalaisilla tunneleilla, joita pitkin linnoituksesta oli myös mahdollista murtautua ulos piirityksen aikana vaarantamatta itse linnoitusta.[1][2][3]

Katapultit olivat linnoituksen rakentamisen aikaan uusi keksintö. Vaikkakin ne olivat tuossa vaiheessa vielä suhteellisen alkeellisia, ne tekivät Euryaloksen kaltaisista korkeammalla paikalla olleista linnoitteista entistä tärkeämpiä sodankäynnin kannalta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SYRACUSE (Siracusa) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Smith, William: ”Syracusae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Euryalos”, Antiikin käsikirja, s. 161–162. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  4. Thukydides: Peloponnesolaissota 6.99, 7.2.
  5. Liddell, Henry George & Scott, Robert: εὐρύαλος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  6. a b c d Syracuse, Euryalus Livius.org. Viitattu 5.11.2018.
  7. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 20.29.
  8. Livius: Rooman synty 25.25–26.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]