Etelänmyrskylintu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etelänmyrskylintu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Ulappalinnut Procellariiformes
Heimo: Ulappaliitäjät Procellariidae
Suku: Myrskyliitäjät Fulmarus
Laji: glacialoides
Kaksiosainen nimi

Fulmarus glacialoides
(A.Smith, 1840)

Katso myös

  Etelänmyrskylintu Wikispeciesissä
  Etelänmyrskylintu Commonsissa

Etelänmyrskylintu (Fulmarus glacialoides) on eteläisen pallonpuoliskon valtamerilintu.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 45–51 cm, siipien kärkiväli 110–120 cm ja paino noin 800 g. Se muistuttaa myrskylintua.

Pesimäalueena ovat Etelämantereen reunat sekä mannerta ympäröivät saaret. Esimerkiksi South Sandwich Islandilla pesii noin miljoonan parin yhdyskunta. Maailman populaation koko on noin 4 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1] Laji vaeltelee eteläisillä valtamerillä muun muassa Perun, Etelä-Afrikan, Australian ja Uudenseelannin rannikoilla. Suomessa sitä ei ole tavattu.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallioiset lintusaaret ja mantereen rantajyrkänteet.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fulmarus glacialoides

Pesintä tapahtuu marras-joulukuussa. Naaras munii yhden valkoisen munan, joka painaa noin 103 g. Molemmat puolisot hautovat noin 45 päivää haudontavuorojen ollessa 3–9 päivää. Poikanen on lentokykyinen noin 52 päivää vanhana. Poikasia ja munia saalistavat muun muassa kihut ja tuppinokat.

Etelänmyrskylinnun pääravintoa ovat krillit ja muut äyriäiset. Se syö myös kalanperkeitä, pikkukaloja ja mustekaloja.

  1. a b BirdLife International: Fulmarus glacialoides IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.6.2014. (englanniksi)