Emil Pettersson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emil Pettersson
Henkilötiedot
Syntynyt14. tammikuuta 1994 (ikä 30)
Sundsvall, Ruotsi
Kansalaisuus  Ruotsi
Jääkiekkoilija
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 187 cm
Paino 80 kg
Seura
Seura Timrå IK
Sarja SHL
Pelaajaura
Pääsarjaura 2012–
Aik. seurat Timrå IK (SEL/Allsv.)
MODO Hockey (SHL)
Skellefteå AIK (SHL)
Milwaukee Admirals (AHL)
Tucson Roadrunners (AHL)
Växjö Lakers HC (SHL)
HK Spartak Moskova (KHL)
NHL-varaus 155. varaus, 2013
Nashville Predators

Emil Pettersson (s. 14. tammikuuta 1994 Sundsvall, Ruotsi) on ruotsalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SHL-joukkue Timrå IK:ssa. Pettersson on pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Elite Prospects -sivuston vuonna 2013 tekemän analyysin mukaan hän on teknisesti taitava pelaaja, jolla on hyvät kiekonkäsittelytaidot ja pelikäsitys. Sivuston mukaan Pettersson on myös hyvä luistelija ja luova kiekon kanssa. Hänen tulisi lisätä kuitenkin voimaa.[1]

Pettersson on Ånge IK:n kasvatti. Hän siirtyi 15-vuotiaana seuran J18-junioreiden kakkosjoukkueeseen kaudeksi 2009–2010. Kaudeksi 2010–2011 Pettersson nousi Timrån J18-junioreiden edustusjoukkueeseen. Kaudella 2011–2012 hän oli J18 Allsvenskanissa joukkueen paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 8+11=19. Pudotuspeleissä Pettersson oli tehoilla 1+4=5 Timrån paras syöttäjä ja jakoi sisäisen pistepörssin voiton Mattias Saaren kanssa. Kaudella 2012–2013 hän oli tehoilla 13+31=44 seuran J20-junioreiden paras pistemies ja syöttäjä. Pettersson debytoi samalla kaudella myös Timrån Elitserien-joukkueessa, jossa hän pelasi kaksi runkosarja- ja kaksi Kvalserien-ottelua tehden yhden maalin. Joukkue putosi kauden päätteeksi HockeyAllsvenskaniin.[1] Toukokuussa 2013 Pettersson teki Timrån kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[2]

Nashville Predators varasi Petterssonin kuudennella kierroksella 155. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2013. Hän pelasi Timråssa tulokaskautensa Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Allsvenskanissa ja teki 44 runkosarjaottelussa tehot 6+8=14. Pettersson pelasi osan kaudestaan vielä myös seuran J20-junioreissa, joiden toiseksi paras maalintekijä hän oli Mattias Saaren jälkeen tehtyään 12 ottelussa kymmenen maalia. Pettersson voitti myös Timrån sisäisen tehotilaston lukemalla +11. Hän oli pudotuspeleissä joukkueen paras maalintekijä kahdella osumallaan.[1]

Kaudella 2014–2015 Pettersson teki Timrån Allsvenskan-joukkueessa tehot 12+23=35, joilla hän oli kauden päätteeksi joukkueen paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 12+23=35. Tammikuun 2015 lopulla Pettersson siirtyi kuitenkin loppukaudeksi MODO Hockeyn paitaan, SHL:ään (ent. Elitserien).[3] Hän teki siellä loppukaudella kahdessa runkosarjaottelussa yhden maalin sekä neljässä karsintasarjan ottelussa tehot 1+3=4, joilla Pettersson jakoi MODO:n sisäisen pistepörssin voiton Simon Önerudin ja Juha-Pekka Haatajan kanssa.[1] Maaliskuussa 2015 hän teki joukkueen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[4]

Kausi 2015–2016 oli Petterssonin varsinainen tulokaskausi SHL:ssä ja hän teki 52 runkosarjaottelussa tehot 12+14=26 sekä seitsemässä karsintasarjan ottelussa tehot 3+2=5. Pettersson oli runkosarjassa MODO:n toiseksi paras pistemies Victor Olofssonin jälkeen. Joukkue putosi kauden päätteeksi Allsvenskaniin, mutta Pettersson ei kuitenkaan jatkanut MODO:ssa toista sopimuskauttaan, vaan siirtyi kaudeksi 2016–2017 jatkamaan SHL-uraansa kaksivuotisella sopimuksella Skellefteå AIK:hon.[5] Hän kuitenkin siirtyi kesken kauden, joulukuussa 2016 Växjö Lakersin joukkueeseen.[6] Pettersson teki SHL:n runkosarjassa yhteensä tehot 15+23=38, joilla hän jakoi pistepörssin kahdeksannen sijan Örebro HK:n Libor Hudáčekin ja Frölunda HC:n Johan Sundströmin kanssa. Pudotuspeleissä Pettersson oli Lakersin paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 4+3=7.[1]

Toukokuussa 2017 Pettersson teki kaksivuotisen tulokassopimuksen Nashville Predatorsin kanssa.[7]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pettersson on pelannut Ruotsin A-maajoukkueessa yhdeksän ottelua tehopistein 1+2=3.[1] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Euro Hockey Challengessa 7. huhtikuuta 2016 Oskarshamnissa Sveitsiä vastaan.[8] Petterssonin ensimmäinen A-maajoukkuemaali syntyi 3. huhtikuuta 2017 Budapestissä Unkaria vastaan.[9]

Pettersson on pelannut myös kolme nuorten maaottelua.[1]

Petterssonin pikkuveli Elias pelaa hyökkääjänä Vancouver Canucksissa.

    Runkosarja   Pudotuspelit
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM
2012–2013 Timrå IK Elitserien 2 0 0 0 0
2013–2014 Timrå IK Allsvenskan 44 6 8 14 12
2014–2015 Timrå IK Allsvenskan 52 12 23 35 16
MODO Hockey SHL 2 1 0 1 2
2015–2016 MODO Hockey SHL 52 12 14 26 28
2016–2017 Skellefteå AIK SHL 24 6 6 12 4
Växjö Lakers HC SHL 27 9 17 26 8 6 4 3 7 4
2017–2018 Milwaukee Admirals AHL 72 13 33 46 32
2018–2019 Milwaukee Admirals AHL 49 11 22 33 24
Tucson Roadrunners AHL 12 0 5 5 4 6
2019–2020 Växjö Lakers HC SHL 52 10 15 25 28
2020–2021 Växjö Lakers HC SHL 52 22 26 48 20 14 2 5 7 6
2021–2022 HK Spartak Moskova KHL 42 13 11 24 16 5 0 1 1 4
6 kautta yhteensä Elitserien/SHL 211 60 78 138 90 20 6 8 14 10
2 kautta yhteensä AHL 133 24 60 84 60
  1. a b c d e f g Emil Pettersson Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  2. Nubbens nio nya 13.5.2013. Timrå IK. Viitattu 29.3.2017. (ruotsiksi)
  3. Emil Pettersson skrivs över till Modo Hockey 30.1.2015. Timrå IK. Viitattu 29.3.2017. (ruotsiksi)
  4. Eriksson, Frank: Emil Pettersson klar för de två kommande säsongerna 3.3.2015. MODO Hockey. Viitattu 29.3.2017. (ruotsiksi)
  5. Tvåårskontrakt med Emil Pettersson 29.4.2016. Skellefteå AIK Hockey. Viitattu 29.3.2017. (ruotsiksi)
  6. Toresson, Carolina: Växjö Lakers välkomnar Emil Pettersson 7.12.2016. Växjö Lakers Hockey. Viitattu 29.3.2017. (ruotsiksi)
  7. Preds Sign Pettersson to Entry-Level Contract 8.5.2017. Nashville, TN: Nashville Predators. Viitattu 9.6.2017. (englanniksi)
  8. Sweden vs Switzerland – EHC – 2015–16 Euro Hockey Challenge – boxscore | Pointstreak Sports Technologies
  9. Lindgren, Robin: Tre Kronor körde över Ungern på bortais expressen.se. 3.4.2017. AB Kvällstidningen Expressen. Viitattu 9.6.2017. (ruotsiksi)