Cambridgen yliopisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cambridgen yliopisto
University of Cambridge
lat. Universitas Cantabrigiensis
Motto Hinc lucem et pocula sacra (Täältä saamme valaistusta ja arvokasta tietoa)
Perustettu 1209
Tyyppi Julkinen
Säätiön varat 4,1 mrd. GBP
Kansleri David Sainsbury
Henkilökunta 9 813 (2013)[1]
Opiskelijoita 11 820[1]
(perustutkinto-opiskelijoita 2012–2013)
Jatko-opiskelijoita 7 344[2]
Sijainti Cambridge, Englanti
Yhdistynyt kuningaskunta
Yhteistyö
Sivusto www.cam.ac.uk

Cambridgen yliopisto (engl. University of Cambridge) on Cambridgessa, Englannissa sijaitseva Oxfordin yliopiston jälkeen maailman toiseksi vanhin englanninkielinen yliopisto. Cambridgen yliopisto koostuu 31 collegesta sekä yli 150 tiedekunnasta, laitoksesta, koulusta ja muusta instituutiosta.[3] Lisäksi yliopiston keskushallinto on suhteellisen pieni.[4]

Oxfordin ja Cambridgen yliopistot (Oxbridge) ovat pitkään kilpailleet keskenään. Molemmat kuuluvat kultaiseen kolmioon yhdessä Imperial College Londonin kanssa. Perinteisesti Cambridgea on pidetty enemmän matemaattis-luonnontieteellisenä yliopistona ja Oxfordia humanistisena yliopistona.lähde? Kautta olemassaolonsa Cambridge on ollut ja on yhä yksi maailman tunnetuimmista akateemisista instituutioista.[5] Yliopistossa opiskelleet tai opettaneet ovat voittaneet useita Nobel-palkintoja.[6]

Yliopiston muodollisena johtajana eli kanslerina (engl. Chancellor) on toiminut lokakuusta 2011 alkaen David Sainsbury[7], joka seurasi tehtävässä kuningatar Elisabet II:n puolisoa prinssi Philipiä[8]. Käytännössä yliopistoa johtaa sijaiskansleri (engl. Vice-Chancellor). Cambridgen sijaiskanslerina on toiminut 2. lokakuuta 2017 alkaen Stephen Toope.[9]

Näkymä King’s Paradelta Cambridgen keskustasta. Senate House (vas.), Gonville and Caius College ja yliopiston kirkko, Great St Mary’s Church (oik.).

Cambridgen lukuvuosi alkaa yliopiston sääntöjen mukaan aina 1. lokakuuta ja päättyy 30. syyskuuta. Akateeminen lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen:

  • Michaelmas Term, 80 päivää, 1. lokakuuta – 19. joulukuuta
  • Lent Term, 80 päivää, 5. tammikuuta – 25. maaliskuuta (karkausvuosina 24. maaliskuuta)
  • Easter Term, 70 päivää, yleensä 10. huhtikuuta – 18. kesäkuuta, mutta joinakin vuosina 17. huhtikuuta – 25. kesäkuutaselvennä

Perustutkinto-opiskelijoiden läsnäolovelvollisuuden ja yliopisto-opetuksen kannalta merkityksellinen aika kunkin lukukauden aikana on nimeltään Full Term. Se on pituudeltaan kolme neljäsosaa koko lukukauden pituudesta ja sen tarkka alkamispäivä vaihtelee.[10] Läsnäolovelvollisuuden täyttääkseen perustutkinto-opiskelijoiden on kunakin lukukautena oleskeltava Full Termin ajan kolmen mailin säteellä ja jatko-opiskelijoiden kymmenen mailin säteellä yliopiston kirkosta (Great St Mary’s Church).[11]

Varhaisia arkistoja ei enää ole, mutta yliopiston uskotaan kasvaneen ryhmästä oppineita, jotka pakenivat Oxfordista kaupunkilaisia vastaan käytyjä taisteluita luultavasti noin vuonna 1209. Vuoteen 1226 mennessä oppineet olivat perustaneet keskushallinnon uudelle yliopistolle. Opiskelijoiden ja kaupunkilaisten välit olivat jatkuvasti tulehtuneet, koska 14–15-vuotiaat opiskelijat aiheuttivat kaupungilla häiriöitä ja toisaalta vuokraisännät kiskoivat ylihintaa asumispalveluista ja ruuasta. Kuningas Henrik III puuttui asiaan vuonna 1231 ja otti oppineet suojelukseensa estäen vuokraisäntiä käyttämästä heitä hyväkseen.[12]

Toisen maailmansodan jälkeen naiset saivat Cambridgessa enemmän opinto-oikeuksia, mutta vain miehille tarkoitettujen collegeiden muuttaminen sekä naisille että miehille tarkoitetuiksi oli pitkä prosessi. Ensimmäiset kolme vanhaa collegea (Churchill, Clare College ja King’s College) alkoivat ottaa naisia perustutkinto-opiskelijoiksi vuonna 1972. Magdalene College hyväksyi naiset opiskelijoikseen viimeisenä vuonna 1988.[13]

Cambridgen yliopiston 31 collegea voivat vapaasti valita omat opiskelijansa, kunhan yliopiston asettamat minimivaatimukset täyttyvät.[3] Kaikki colleget hyväksyvät kaikkien akateemisten oppiaineiden opiskelijoita. Melkein kaikki colleget hyväksyvät sekä mies- että naisopiskelijoita kolmea poikkeusta lukuun ottamatta. Nykyisistä collegeista Murray Edwards College, Newnham College ja Lucy Cavendish College ovat vain naisille tarkoitettuja. Lähes kaikki colleget kahta lukuun ottamatta hyväksyvät sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoita. Clare Hall ja Darwin College ovat vain jatko-opiskelijoille.[14]

Vaikka colleget tarjoavat opiskelijoille opintososiaalisen tuen lisäksi majoitukseen ja ruokailuun liittyvät palvelut sekä täydentävän pienryhmäopetuksen (engl. supervisions), on yliopiston tarjottava luennot, laboratoriotyöt, seminaarit ja tentit riippumatta collegesta.[15] Vaikka opetusvastuu on jaettu collegien ja yliopiston laitosten kesken, tutkinnot myöntää aina Cambridgen yliopisto riippumatta siitä, missä collegessa opiskelija on opiskellut.[14]

Collegen johtajan nimike vaihtelee. Johtajan virka tunnetaan collegesta riippuen nimillä Master, President, Principal, Mistress, Provost tai Warden.[15]

Luettelo Cambridgen yliopiston collegeista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvitieteellinen puutarha

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cambridgen yliopiston kasvitieteellinen puutarha (engl. Cambridge University Botanic Garden) Brookside-kadulla avautui yleisölle 1846. Puutarhan valmistelu oli kuitenkin aloitettu jo 1831 hankkimalla tontti. Puutarha perustettiin kasvitieteelliseksi resurssiksi opiskelijoille ja tutkijoille. Sen perusti professori John Stevens Henslow, joka tunnetaan myös Charles Darwinin opettajana.[16]

Yliopiston kirjasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cambridgen yliopiston kirjasto.

Käytettävissä olevan todistusaineiston nojalla kirjoja alettiin koota yliopiston kirjastoksi Cambridgessa 1410-luvulla ja ensimmäinen kirjaluettelo on laadittu 1424.[17] Nykyään kirjastossa on yli 7 miljoonaa nidettä. Cambridgen yliopiston kirjasto (engl. Cambridge University Library) on yksi kuudesta kansalliskirjastosta, jolla on erioikeus saada kappale jokaisesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa julkaistusta kirjasta.[18]

Nykyinen West Roadilla sijaitseva kirjastorakennus, joka rakennettiin Rockefeller-säätiön lahjoituksen turvin, otettiin käyttöön 1934.[19] Kirjasto on tarkoitettu Cambridgen tutkijoiden ja opiskelijoiden käyttöön; muut täysi-ikäiset käyttäjät voivat hakemuksesta saada lukuoikeuden.[20] Vierailijoita varten avoinna on näyttelytila.[21] Myös collegeilla on omat kirjastonsa ja monet niistä ovat sangen huomattavia.

Fitzwilliam-museo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fitzwilliam-museo.

Cambridgen yliopiston museoista merkittävin on Fitzwilliam-museo (engl. The Fitzwilliam Museum), joka perustettiin vuonna 1816 irlantilaisen Richard Fitzwilliamin, Fitzwilliamin 7. varakreivin, testamenttilahjoituksella. Lahjoitus käsitti kirjaston, taidetta sekä rahaa näiden säilyttämistä varten. Fitzwilliamin kirjastoon kuuluu muun muassa 130 keskiaikaista käsikirjoitusta ja Händelin ja Purcellin nuottikäsikirjoituksia. Taideteosten joukossa on Rembrandtin etsauksia ja hollantilaisten mestareiden sekä Tizianin, Veronesen ja Palma Vecchion tauluja. Päärakennus (Founder’s Building), jonka oli suunnitellut George Basevi ja viimeistellyt C. R. Cockerell, avautui yleisölle vuonna 1848.[22] Kokoelmat ovat karttuneet edelleen vuosien mittaan. Museo sijaitsee Trumpington Streetillä, ja sinne on yleisöllä vapaa pääsy.[23]

  1. a b Facts and Figures January 2014 1/2014. Cambridgen yliopisto. Viitattu 21.3.2015.
  2. University of Cambridge: Taulukko 12a: Opiskelijamäärät collegeittain 2008–2009 (pdf) (s. 19) Cambridge University Reporter. 8.10.2009. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. a b University and Colleges University of Cambridge. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)
  4. University and Colleges: How the University works University of Cambridge. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)
  5. A Brief History: Introduction University of Cambridge. Viitattu 14.3.2010. (englanniksi)
  6. Nobel Prize University of Cambridge. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
  7. Samantha Sharman: Sainsbury wins Chancellor election Varsity. 16.10.2011. Arkistoitu 16.6.2019. Viitattu 30.10.2011. (englanniksi)
  8. University of Cambridge: University and Colleges: How the University works: The Chancellor University of Cambridge. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)
  9. Vice-Chancellor's Office Cambridgen yliopisto. Viitattu 9.11.2021. (englanniksi)
  10. University and Colleges: University of Cambridge Term Dates University of Cambridge. Viitattu 13.3.2010. (englanniksi)
  11. Student Handbook 2009-10: Matriculation and Residence University of Cambridge. Viitattu 13.3.2010. (englanniksi)
  12. University and Colleges: A Brief History: Early Records University of Cambridge. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)
  13. Fact Sheet: Women at Cambridge: A Chronology University of Cambridge. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)
  14. a b The Colleges of the University University of Cambridge. Viitattu 14.3.2010. (englanniksi)
  15. a b University and Colleges: How the University works: The Colleges University of Cambridge. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)
  16. Cambridge University Botanic Garden: The Garden University of Cambridge. Arkistoitu 21.9.2010. Viitattu 4.3.2010. (englanniksi)
  17. Cambridge University Library: The Pre-Reformation Library University of Cambridge. Arkistoitu 22.3.2010. Viitattu 4.3.2010. (englanniksi)
  18. Cambridge University Library: Collection Development Policy 2009-10 (pdf) University of Cambridge. Arkistoitu 26.3.2010. Viitattu 4.3.2010. (englanniksi)
  19. The Modern Library Cambridge University Library. Arkistoitu 8.7.2016. Viitattu 4.3.2010. (englanniksi)
  20. Using the Library Cambridge University Library. Arkistoitu 25.3.2010. Viitattu 4.3.2010. (englanniksi)
  21. Information for Visitors Cambridge University Library. Arkistoitu 25.3.2010. Viitattu 4.3.2010. (englanniksi)
  22. History of The Fitzwilliam Museum The Fitzwilliam Museum. Arkistoitu 4.5.2010. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)
  23. The Fitzwilliam Museum: Administration The Fitzwilliam Museum. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]