Antti Ahola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Antti Ahola (187413. kesäkuuta 1934 Haapavesi) oli suomalainen Haapaveden Vatjasjärveltä kotoisin ollut seppä ja maastohiihtäjä.[1][2]

Ahola osallistui ensimmäisen kerran 30 kilometrin hiihtoon Oulussa vuonna 1892 mutta ei päässyt palkintosijoille. Vuonna 1894 hän oli jo tällä matkalla neljäs hävittyään kilpailun voittajalle Eetu Kääriälle vajaat viisi minuuttia. Ennen vuosisadan loppua Ahola pääsi jo kilpailussa kymmenen ensimmäisen joukkoon ja neljä kertaa palkintosijoille. Vuonna 1900 Ahola hävisi Oulun hiihdossa ainoastaan Otto Hepoaholle.[1]

Ahola alkoi vuodesta 1900 alkaen kiertää kilpaluissa myös muualla Suomessa mutta ei menestynyt Etelä-Suomessa pidetyissä kilpailussa, ja Oulun hiihtoa hän ei voittanut kertaakaan. Hän tuli tunnetuksi pitkistä pieksuistaan, mustasta kuluneesta villapaidastaan ja vyöllä aina pitämästään tupesta. Oulun hiihdoissa Ahola tuli kuusitoista kertaa yhdeksänneksi tai sitä paremmalle sijalle. Vuonna 1901 hän oli Tampereella 30 kilometrin hiihdossa viides, pääsi 80 kilomatrin Oulu-Raahe-hiihdossa neljänneksi ja 30 kilometrin hiihdossa Oulussa tuli toiseksi ajalla 1.47.07. Oulusta Ahola hiihti sitten Tornioon ja voitti siellä hiihtokilpailun ja sadan markan rahapalkinnon. Paluumatkan Torniosta Ouluun ja Oulaisista takaisin Haapavedelle Ahola teki hiihtäen.[1]

Vuonna 1902 Ahola jäi Tampereella viidenneksi, ja Viipurissa hän jäi suojakelin vuoksi yhdenneksitoista. Oulun hiihdoissa hän jäi viidenneksi ja sai 10 markan rahapalkinnon. Hän hiihti sitten Oulusta Kajaanin, jossa pidetyissä hiihdoissa hän hävisi Antti Aitamurrolle. Vuonna 1905 Ahola osallistui Östersundissa Ruotsissa Pohjoismaisten kisojen 60 kilometrin hiihtoon yhdessä Heikki Vesan kanssa ja voitti kilpailun. Oulun hiihdoissa hän hävisi kuitenkin ensikertalaiselle Matti Koskenkorvalle, joka hänkin oli kotoisin Haapavedeltä. Ahola osallistui Oulun hiihtoihin vuoteen 1908 saakka ja pääsi joka kerta palkinnoille. Helsingissä pidetyiltä talviurheilupäiviltä hän toi palkintona ompelukoneen vaimolleen. Vuonna 1913 Ahola osallistui vielä 60 kilometrin hiihtoon karsittaessa Östersundiin lähetettäviä Pohjois-Suomen hiihtäjiä. Hän tuli neljänneksi hävittyään vain toista minuuttia voittajalle. Ahola teki viimeisen kilpailumatkansa Ruotsiin mutta ei osallistunut siellä hiihtoon olkapäävamman vuoksi.[1]

Kilpailu-uransa lopetettuaan Ahola teki sepäntöitä, oli hevosmiehenä ja viljeli 60 tynnyrinalan peltojaan sekä kävi metsästämässä. Haapaveteläiset hiihtäjäveteraanit Juho Ritola, Esko Käräjäoja ja Antti Ahola olivat kunniavieraina vuonna 1924 pidetyissä Salpausselän kisoissa. Antti Ahola kuoli vaikeaan sairauteen 59-vuotiaana Haapavedellä kesäkuussa 1934.[1][3][4]

  1. a b c d e Jussi Kirjavainen : Suomalaisia suurhiihtäjiä 4. Antti Ahola, Aamulehti, 9.1.1938, nro 7, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. Haapaveden hiihtomiehiä VIII. Antti Ahola, Suomen Urheilulehti, 1.11.1911, nro 11, s. 43, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Haapaveden entisajan suurhiihtäjistä, Voimistelu ja urheilu: SVUL:n ja sen jäsenliittojen järjestölehti, 15.2.1934, nro 4, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  4. Hiihtäjäveteraaneja, Hämeen ilves: Etelä-Hämeen suojeluskuntain äänenkannattaja, 1.3.1924, nro 3, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]