Anna Bergström-Simonsson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anna Bergström-Simonsson vuonna 1933.

Anna Katarina Bergström-Simonsson[1] (30. joulukuuta 1853 Färnebo, Värmlanti, Ruotsi[2]1937[3]) oli ruotsalainen laulunopettaja ja koulujen laulunopetuksen mullistaja.

Hänen vanhempansa olivat tehtailija Olof Bergström ja Brita Katarina Nilsson. Hän valmistui Tukholman Musiikkikonservatoriosta 1876 ja teki opintomatkoja ulkomaille. Hän toimi laulunopettajana Filipstadissa 1878–1880, tukholmalaisissa kansakouluissa 1885–1895, tukholmalaisissa tyttökouluissa 1880–1903, Kungliga Högre Lärarinneseminariumissa vuodesta 1897, Tukholman Musiikkikonservatoriossa vuodesta 1902. Hän piti esitelmiä ja järjesti kesäkursseja puhetekniikassa ja äänenmuodostuksessa Ruotsissa ja Suomessa. Hän julkaisi laulun oppikirjoja.[3][2]

Bergström-Simonssonin vaikutus Ruotsin koulujen laulunopetukseen oli mullistava, joskin hänen tavoitteitaan aluksi vastustettiin, sillä hän halusi painottaa äänen laatua ja korvata voimakkaan äänenkäytön kauniilla äänellä. Erityisen merkittävä oli hänen työnsä tulevien musiikinopettajien kouluttamisessa Musiikkikonservatoriossa. Hän piti jakokoulutuskursseja aikakauden toisen merkittävän pedagogin Olof Holmbergin kanssa. Hänen ansiotaan on myös ruotsalaisen puhetekniikan kehittyminen.[1]

Bergström-Simonsson oli Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen vuodesta 1912. Hänelle myönnettiin Kaarle XV:n perustama mitali Litteris et Artibus.[3][2]

Bergström-Simonsson oli vuodesta 1916 naimisissa johtaja J. D. Simonssonin kanssa.[4]

  1. a b Anna Bergström-Simonsson. Svensk Läraretidning No 52. 27.12.1933 (ruotsiksi)
  2. a b c Walborg Hedberg ja Louise Arosenius: Svenska kvinnor från skilda verksamhetsområden, s. 11. Albert Bonniers 1914 (ruotsiksi)
  3. a b c Anna Bergström-Simonsson. Nya Idun. Viitattu 30.4.2020 (ruotsiksi)
  4. Bergström-Simonsson, Anna Nordisk familjebok. (ruotsiksi)