Altair

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Altair-tähteä. Muut merkitykset täsmennyssivulla.
Altair
Bayerin designaatio Alfa Aquilae, Alpha Aquilae, α Aquilae, α Aql, ALP AQL, ALF AQL
Flamsteedin designaatio 53 Aquilae
HD-designaatio HD 187642
Muut designaatiot HR 7557, BD+08°4236, GCTP 4665.00, GJ 768, LHS 3490 ja HIP 97649
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 0,77 mv
Absoluuttinen kirkkaus 2,22 Mv
Valovoima 10,7 LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka A7 IV-V
Väri-indeksi B-V 0,22 U-B 0,08
Lämpötila 7550 K K
Massa 1,7 MO (aurinkoa) M
Säde 1,8 RO (aurinkoa) R
Muuttujatyyppi luultavasti
Pyörimisnopeus 210 -- 242 km/s, pyörähdysaika 6,5–10,4 tuntia
Metallipitoisuus 200% auringon
Ikä alle 1 miljardi v.
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Kotka Aquila Aql
Rektaskensio (J2000) 19h 50m 47.0s
Deklinaatio (J2000) +08° 52' 06"
Etäisyys 17 valovuotta
(5,2 parsekia)
Parallaksi 194,97 ± 0,86 mas mas
Säteisnopeus −26,1 km/s km/s
Ominaisliike RA: 536,82 mas/v
dekl.: 385,54 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 82° S välillä.

Altair (α Aquilae, α Aql) on Kotkan tähdistön päätähti. Sen näennäinen kirkkaus on 0,77 m (12. kirkkain taivaalla), ja väriltään se on valkea. Se muodostaa Kesäkolmion yhdessä Joutsenen Denebin ja Lyyran Vegan kanssa.

Koska tähti sijaitsee Maasta vain 17 valovuoden päässä, on Altair yksi lähimmistä paljain silmin nähtävistä tähdistä. Tähden nimi tulee arabiankielisistä sanoista al-nasr al-tair, joka tarkoittaa ”lentävää kotkaa”. Altair muodostaa lähitähtiensä β:n ja γ:n kanssa taivaalle silmiinpistävän selkeän tähtijonon Kotkan päähän.

NASAn korkearesoluutioinen kuva Altairista.

Altair pyörii erittäin nopeasti akselinsa ympäri: spektriviivojen levenemisen perusteella on laskettu, että yksi kierros kestää vain 6,5 tuntia (joissain lähteissä tulokseksi on saatu 9 tuntia tai 10,4 tuntia). Spektriviivojen leveneminen johtuu Dopplerin ilmiöstä: tähden eri suuntiin puolet levittävät viivoja punaiseen ja siniseen päin. Jonkinlaisen käsityksen pyörimisen nopeudesta saa vertailemalla sitä Aurinkomme vastaavaan aikaan, joka on hieman yli 25 vuorokautta. Nopeasta pyörimisestä johtuen Altair onkin ekvaattorilta noin 14 prosenttia paksumpi kuin pyörimisakselin suuntaan mitattuna (auringon vastaava 0,001). Pölykiekko, jossa on eläinratavaloa vastaavaa pölyä, on havaittu Altairin ympäriltä 1 000 kertaa enemmän kuin Auringolla. Kuvitteellisen elokelpoisen planeetan etäisyys tälle tähdelle on 3,4 AU ja kiertoaika 4,4 vuotta.

Kuva pinnasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orionin Betelgeuzen jälkeen Altairista tuli toinen tähti ja ensimmäinen melkein pääsarjan tähti, jonka pinnasta on saatu laadituksi kuva. Kuvan tuotti yhdysvaltalainen tutkimusryhmä käyttäen neljästä Georgia State Universityn CHARA-järjestelmän teleskoopista muodostettua virtuaaliteleskooppia; yhdistämällä yksittäiset signaalit sopivasti ryhmä konstruoi mittalaitteen, jonka suorituskyky vastaa 300 metrin läpimittaista kaukoputkea. Infrapuna-alueella tehtyjen havaintojen perusteella muodostetussa kuvassa näkyy selvästi tähden nopeasta pyörimisestä johtuva litistynyt muoto sekä pinnan lämpötilaeroja. Mielenkiintoisin kuvasta erottuva rakenne on tähden ekvaattorin ympäristössä näkyvä, muuta pintaa huomattavasti viileämpi pullistuma, sillä sen muoto ja lämpötila eroavat tähtimallien perusteella lasketuista ennusteista.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]