Alex Matson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa ja kriitikkoa. Musiikkituottaja DJ Alex Mattsonista on eri artikkeli.
Alex Matson
Alex Matson 1920-luvulla.
Alex Matson 1920-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt8. marraskuuta 1888
Koivisto
Kuollut29. marraskuuta 1972 (84 vuotta)
Tampere
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, kääntäjä
Kirjailija
SalanimiAaro Evä, Aleksi Valkeakylä
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Alex (Alexander) Matson, kirjailijanimet: Aaro Evä, Aleksi Valkeakylä (8. marraskuuta 1888 Koivisto29. marraskuuta 1972 Tampere) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, taiteilija ja kirjallisuudentutkija, jonka pääteoksella Romaanitaide oli suuri vaikutus sodanjälkeiseen suomalaiseen kirjallisuuteen.

Matsonin vanhemmat olivat merimies ja kauppias Matias Matson ja Judit Torckel. Pian Alexin syntymän jälkeen perhe muutti Englantiin. Matsonin perhe eli aluksi vaikeissa oloissa, ja Alex Matson sairastui aliravitsemuksen takia riisitautiin.lähde? Hän aloitti koulun viisivuotiaana, ja saatuaan koulunsa päätökseen 14-vuotiaana hän ryhtyi avustamaan isäänsä tämän omistamassa räätälinverstaassa Hullin kaupungissa. Sairastuttuaan tuberkuloosiin Alex Matson oli vuoden verran parantolassa Saksassa ja palasi sitten Suomeen.[1]

Vuosina 1905–1909 Matson työskenteli eräässä vientiliikkeessä ja luki tänä aikana runoutta, sosialistista kirjallisuutta sekä Nietzschen ja Bernard Shaw’n teoksia. Matson aikoi aluksi ryhtyä taiteilijaksi, harjoitteli piirtämistä ja vesivärimaalausta ja opiskeli Hullissa taidetta. Lopetettuaan taideopintonsa Matson toimi tulkkina Montrealiin matkanneessa laivassa.

Palattuaan Suomeen Matson piti ensimmäisen taidenäyttelynsä Helsingissä ja työskenteli vuodesta 1914 lähtien taiteilijana ja taideopettajana. Ensimmäisen romaaninsa Maata paossa hän julkaisi 1920.

Vuosina 1922–1929 Matson oli naimisissa kirjailija Kersti Bergrothin kanssa. He asuivat ensin Lontoossa, jossa Matsonilla oli työpaikka Suomen suurlähetystössä, ja sitten Tyrisevällä Karjalankannaksella.lähde? Matsonin aloitteesta Bergroth julkaisi vuosina 1927–1930 Sininen kirja -nimistä kirjallisuuslehteä, jossa esiteltiin englantilaista kulttuuria suomalaisille. Toisen avioliiton Matson solmi Kerttu Kailan kanssa[1].

1930-luvulla Matson kirjoitti Finnish Trade Review -lehteen ja alkoi myös toimia kääntäjänä. Sodan jälkeen hän oli mukana Tampereelle perustetussa Mäkelän piirissä, joka oli kirjastonjohtaja Mikko Mäkelän johdolla toiminut kirjallinen piiri. Se kokoontui säännöllisesti Tampereen kaupunginkirjastossa, ja sen jäseninä olivat muun muassa Lauri Viita, Väinö Linna, Harri Kaasalainen, Viljo Paula, Reino Mantere ja Mirkka Rekola. Matson julkaisi pääteoksensa Romaanitaide 1947, tätä teosta Väinö Linna käytti apuna suunnitellessaan kirjansa Tuntematon sotilas rakennetta, samoin Lauri Viita sai siitä vaikutteita.

  • Maata paossa. Helsinki: Minerva, 1920.
  • Knuuttilan turvissa. Porvoo: WSOY, 1921.
  • Lunnaat, romaani. 1938. (nimellä Aleksi Valkeakylä)
  • 1938 in Europe: Finland. St. James, Norwich: [kustantaja tuntematon], 1938.
  • Romaanitaide. Helsinki: Tammi, 1947.
  • John Steinbeck: kirjailijakuvan luonnos. Helsinki: Tammi, 1948.
  • Kaksi mestaria. Porvoo: WSOY, 1950.
  • Muistiinpanoja. Jyväskylä: Gummerus, 1959, täydennetty laitos 1984.
  • Mielikuvituksen todellisuus: Esseitä ja arvosteluja 1951-1963. Helsinki: Otava, 1969.
  • Muistelen: Ensimmäinen kirja. Helsinki: Otava, 1971.
  • John Steinbeck, Vihan hedelmät: romaani, suom. Alex Matson. Helsinki: Tammi, 1944.
  • Ottwell Binns, Vihreä jalokiviristi: [Java Jack], englanninkielestä suom. (Alex. Matson nimellä) Aaro Evä. 1944.
  • Ruth Rewald, Luokan intiaani, suomentanut (Alex. Matson nimellä) Aaro Evä. 1945.
  • James Joyce, Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta: romaani, englanninkielestä suom. Alex Matson. Helsinki: Tammi, 1946.
  • John Hersey, Hiroshima, suom. Alex. Matson. Helsinki: Tammi, 1947.
  • William Faulkner, Villipalmut, suom. Alex Matson. Helsinki: Tammi, 1947.
  • John Steinbeck, Oikutteleva bussi, suom. Alex Matson. Helsinki: Tammi, 1948.
  • John Steinbeck, Helmi, suom. Alex Matson. Helsinki: Tammi, 1949.
  • Willa Sibert Cather, Professorin talo: romaani, englanninkielestä suom. Alex. Matson. Lahti: Tammi, 1950. - (Tammen amerikkalaisia kertojia.).
  • William Faulkner, Kun tein kuolemaa, suom. Alex Matson. Helsinki: Tammi, 1952.
  • Margaret Kennedy, Melissan ystävätär: romaani, suom. Alex Matson. Porvoo: WSOY, 1953.

Käännökset englanniksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aino Kallas, The White Ship: Estonian tales, translated from the Finnish by Alex Matson, with a foreword by John Galsworthy. London: Jonathan Cape, 1924.
  • Aino Kallas, Eros the Slayer: two Estonian tales, transl. from the Finnish by Alex Matson. London: J. Cape, 1927.
  • Aleksis Kivi, Seven brothers, transl. from the finnish by Alex Matson. London: Faber & Faber, 1929. – the transl. has been rev. by Irma Rantavaara. Helsinki: Tammi, 1973 ISBN 951-30-2556-X.
  • Aino Kallas, The Wolf's Bride: a tale from Estonia, transl. from the Finnish by Alex Matson in collaboration with Bryan Rhys. London: Jonathan Cape, 1930.
  • F. E. Sillanpää, Fallen asleep while young the history of the last offshoot of an old family tree, translated from the Finnish by Alexander Matson. Glasgow: Putnam, 1933.
    • F. E. Sillanpää, The maid Silja the history of the last offshoot of an old family tree, translated from the Finnish by Alexander Matson. New York: The Macmillan Company, 1933.
  • Aino Kallas, Bath-sheba of Saaremaa, translated from the Finnish by Alex Matson). London: Lovat Dickson limited, 1934.
  • Larin-Kyösti, Northern lights, a collection of short stories by Larin-Kyösti, translated from Finnish by Alex. Matson and Valfrid Hedman. Hämeenlinna: Tekijä, 1937.
  • F. E. Sillanpää, Meek heritage, transl. from the Finnish by Alexander Matson. London: Putnam, 1938.
  • Eino Kauppinen, Aleksis Kiven mailla: matkaajan opas = I Aleksis Kivis spår: en handledning för resande = A pilgrimage to Aleksis Kivi country: traveller's guide, övers. av Birgit Lunelund-Gröönroos, translated by Alex Matson. Helsinki: Aleksis Kiven seura: 1952.
  • F. E. Sillanpää, Three novels, transl. by Alex Matson. Helsinki: Otava, 1975 ISBN 951-1-01696-2.
  • Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1959, 1969
  • Valtion kirjallisuuspalkinto 1970
  • SKR:n kunniapalkinto 1972
  1. a b Jyrki Nummi, Kirja-arvio, Yrjö Varpio: Elää, kokea, ymmärtää. Helsingin Sanomat 17.6.2023, s. C 20

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]