Zine el-Abidine Ben Ali

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Zine El Abidine Ben Ali)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zine el-Abidine Ben Ali
Ben Ali vuonna 2004.
Ben Ali vuonna 2004.
Tunisian 2. presidentti
7. marraskuuta 1987 – 14. tammikuuta 2011
Edeltäjä Habib Bourguiba
Seuraaja Muhammad al-Ghannuši
Tunisian 7. pääministeri
2. lokakuuta 1987 – 7. marraskuuta 1987
Edeltäjä Rachid Sfar
Seuraaja Hedi Baccouche
Tunisian sisäministeri
28. huhtikuuta 1986 – 7. marraskuuta 1987
Edeltäjä Mohamed Mzali
Seuraaja Abdallah Kallel
Henkilötiedot
Syntynyt3. syyskuuta 1936
Hammam Sousse, Ranskan Tunisia
Kuollut19. syyskuuta 2019 (83 vuotta)
Jedda, Saudi-Arabia
Ammatti esikuntaupseeri, presidentti
Puoliso Leïla Ben Ali
Tiedot
Puolue RCD
Uskonto Islam

Zine el-Abidine Ben Ali (arab. زين العابدين بن علي‎, 3. syyskuuta 1936 Hammam Sousse, Ranskan Tunisia [1][2] – 19. syyskuuta 2019 Jedda, Saudi-Arabia[3]) oli tunisialainen poliitikko, ammattisotilas ja Tunisian toinen presidentti vuosina 1987–2011.

Nuoruus ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zine el-Abidine Ben Ali syntyi Hammam Soussessa 3. syyskuuta 1936 keskiluokkaiseen perheeseen.[4] Hän kävi lukiota Soussessa ja liittyi kesken opiskelun Tunisian kansanliikkeeseen. Ben Ali toimi Neo Destour -puolueen ja aseellisen taistelun välikätenä Ranskaa vastaan. Hänet vangittiin, ja hän sai kiellon kaikkiin tuolloin Ranskan hallinnassa olleisiin Tunisian oppilaitoksiin. Muutaman vuoden kuluttua Neo Destour -puolue lähetti Ben Alin Ranskaan jatkamaan opiskelujaan. Hän opiskeli aluksi sotilaskoulutusta École spéciale militaire de Saint-Cyrissä ja sen jälkeen tykistökoulutusta Châlons-sur-Marnessa.[4] Valmistumisen jälkeen Ben Ali muutti Yhdysvaltoihin, missä hän opiskeli tiedustelupalvelua Marylandissa ja kenttätykistön ilmatorjuntaa Texasissa. Sotilaskoulutuksen ohessa Ben Ali suoritti sähkötekniikan tutkinnon.[4]

Sotilasura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palattuaan jo itsenäistyneeseen Tunisiaan Ben Ali aloitti vuonna 1964 sotilasuran esikuntaupseerina. Hän perusti Tunisiaan sotilaallisen turvallisuusosaston, jota hän johti kymmenen vuotta. Tehtävän jälkeen Ben Ali nimettiin vuonna 1974 sotilasasiamieheksi Marokkoon ja Espanjaan. Kolme vuotta myöhemmin hän toimi kansallisen turvallisuusneuvoston pääjohtajana.[4] Ben Ali ylennettiin vuonna 1979 kenraaliksi[5], ja sen jälkeen hänet nimitettiin huhtikuussa 1980 suurlähettilääksi Puolaan Varsovaan. Neljän vuoden kuluttua Ben Ali toimi vielä pääjohtajana, valtiosihteerinä ja sittemmin myös kansallisturvallisuuden ministerinä lokakuussa 1985.

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunisiaan palattuaan Ben Ali nousi 28. huhtikuuta 1986 sisäministeriksi. Kesäkuussa 1986 hän liittyi sosialistipuolue PSD:hen, jossa hänet nimitettiin varapääsihteeriksi. Toukokuussa 1987 hänet ylennettiin sisäasiainministeriön valtiosihteeriksi ja vajaan puolen vuoden päästä 2. lokakuuta 1987 hänet nimettiin pääministeriksi. Hän sai pitää myös valtiosihteerin viran ja nousi samalla puolueensa pääsihteeriksi.

Viiden viikon kuluttua pääministerinaseman saamisesta lääkärit julistivat presidentti Habib Bourguiban kyvyttömäksi hoitamaan virkaansa ja Ben Ali nousi maan presidentiksi 7. marraskuuta 1987.[6] Sittemmin hänet valittii presidentiksi viisi kertaa, joka kerta lähes 90 prosentin ääniosuudella.[7]

Tunisiassa vuodenvaihteessa 2010–2011 puhjenneiden levottomuuksien vuoksi presidentti lupasi luopua virasta vuonna 2014.[8] Hän joutui kuitenkin poistumaan maasta 14. tammikuuta 2011. Pääministeri Muhammad al-Ghannuši ilmoitti toimivansa väliaikaisena presidenttinä.[9]

Ranskan tiedustelupalvelun epäilyjen mukaan Ben Alin vaimo otti ennen maasta poistumistaan maan keskuspankista mukaansa 1,5 tonnia kultaharkkoja.[10] Tunisiassa Ben Alia vastaan nostettiin syytteitä varkaudesta ja käteisen sekä jalokivien laittomasta hallussapidosta. Hänet ja hänen vaimonsa tuomittiin kesäkuussa 2011 vankeuteen ja sakkoihin. He saivat poissaolevina 35 vuoden tuomion sekä kymmenien miljoonien eurojen sakot.[11]

Ben Ali kuoli 19. syyskuuta 2019 sairaalassa Jeddassa eturauhassyöpään.[3][12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ben Ali, Zine El Abedine (Arkistoitu – Internet Archive) Medea Viitattu 15.1.2011 (ranskaksi)
  2. ↑ Tunisie: Ben Ali promet de ne pas se représenter en 2014 Le Monde 13.1.2011 Viitattu 15.1.2011 (ranskaksi)
  3. ↑ a b Décès de l'ex président Zine El Abidine Ben Ali
  4. ↑ a b c d President Zine El Abidine Ben Ali President of the Republic of Tunisia (Arkistoitu – Internet Archive) Tunisia Online Viitattu 15.1.2011 (englanniksi)
  5. ↑ Profile: Tunisia's Zine el-Abidine Ben Ali (Arkistoitu – Internet Archive) About.com Viitattu 15.1.2011 (englanniksi)
  6. ↑ 1987-2009 Les années Ben Ali Jeune Afrique 21.9.2009 Viitattu 15.1.2011 (ranskaksi)
  7. ↑ Ben Alí, reelegido presidente de Túnez con el 89% de los votos El País, 2009. (espanjaksi)
  8. ↑ Tunisian presidentti antoi periksi mielenosoittajille Yle Uutiset. 13.1.2011. Viitattu 15.1.2011.
  9. ↑ Tunisian presidentti poistunut maasta Yle Uutiset. 14.1.2011. Viitattu 15.1.2011.
  10. ↑ L'Elysée soupçonne la famille Ben Ali d'avoir fui la Tunisie avec 1,5 tonne d'or Le Monde 18.1.2011. Viitattu 19.1.2011 (ranskaksi)
  11. ↑ Tunisian ex-presidentti sai 35 vuoden vankeustuomion TS.fi. 20.6.2011. Turun Sanomat. Arkistoitu 13.1.2019. Viitattu 22.6.2011.
  12. ↑ Tunisia's former president Zine El-Abidine Ben Ali has died, lawyer confirms

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tunisian presidentin lippu
Tunisian presidentit

Bourguiba (1957–1987) | Ben Ali (1987–2011) | al-Ghannuši (2011) (väliaikainen) | Mebazaâ (2011) (väliaikainen) | Marzouki (2011–2014) | Essebsi (2014–2019) | Ennaceur (2019) (väliaikainen) | Saied (2019–)

Tunisian pääministerit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Zine_el-Abidine_Ben_Ali&oldid=22400599”