Symbioottinen kaksoistähti

Symbioottinen kaksoistähti on kaksoistähti, jossa on lähekkäin kylmä ja kuuma tähti. Niiden ympärillä on kuuman tähden ionisoimaa kaasua, joka muistuttaa planetaarista sumua. Toisin kuin novissa ja kääpiönovissa, näiden tähtien välillä ei siirry ainetta painovoimavaikutuksen takia. Symbioottisen tähden massansiirtomekanismi on kylmemmästä tähdestä lähtevä tähtituuli, jonka mukana kulkevasta kaasusta osa siirtyy kuuman tähden ympärille kiekoksi. Kiekossa tapahtuu erilaisia häiriöitä, jotka näkyvät Maahan muun muassa kirkkauden muutoksina.^lähde? Osa symbioottisista on novamaisia kaksoistähtiä, joista kuumempi komponentti on valkoinen kääpiö.^lähde? Symbioottisessa kaksoistähdessä ei kuitenkaan tapahdu novapurkauksia eikä kääpiönoville tyypillisiä kaasukiekon romahtamisen aiheuttamia purkauksia. Tunnetuimpia symbioottisia tähtiä ovat Z Andromedae -tähdet. Symbioottinen nova on symbioottinen tähti, jossa tapahtuu novapurkauksia.

Symbioottiset kaksoistähdet

Symbioottiset tähdet ovat kaksoistähtiä, joissa siirtyy ainetta kylmästä tähdestä kuumaan tähtituulen avulla. Suurempi tähti ei täytä Rochen pintaa, jolloin toisen tähden painovoima ei voi suoraan vetää kaasua toisesta. Tähtituulen mukana virrannut kaasu kasautuu osaksi kertymäkiekon kuumemman tähden ympärille.^lähde?

Lämmin tähti ionisoi kaasun, joka alkaa hehkua. Kaasu näkyy emissioviivoina, ja se aiheuttaa jopa neljän magnitudin epäsäännöllisiä valonvaihteluja. Emissioviivoista ilmenee korkea ionisaatio, muun muassa kaksi kertaa ionisoitunut vety ja happi. Tähdessä näkyy myös muun muassa titaanioksidin absorbtioviivoja. Symbioottinen tähti on aina kaasusumun ympäröimä.^lähde?

Monesti symbioottisessa tähdessä on kylmä M-tyyppinen tähti ja valkea kääpiö. M-, C- tai S-tyypin punainen jättiläinen on joskus Mira-tyypin pitkässä jaksossa sykkivä tähti. Valkean kääpiön tilalla voi olla alikääpiö tai pääsarjan tähti.^lähde?

Meitä lähin symbioottinen tähti on CH Cygni, jossa on havaittu nopea suihku, jollainen on tyypillinen systeemeille, joissa on kertymäkiekko. Suihku näkyy sekä radio- että röntgenalueella.^lähde?

Symbioottisia tunnetaan pari sataa Linnunradassa. Ne ovat melko harvinainen tähtilaji. Z Andromedae on symbioottisten tähtien prototyyppi, mutta sen mukaan nimetyt Z Andromedae -tähdet ovat vain näiden tähtien prototyyppi. Muita symbioottisia ovat RR Telescopii -tähdet R Aquarii ja CH Cygni. Algol-symbioottisessa tähdessä pääsarjan tähden ympärillä on punaisesta jättiläisestä tullut kuuma kaasukiekko, jota kuuma pääsarjan tähti kuumentaa. Symbioottiset tähdet lienevät kaksisuuntaisten planetaaristen sumujen alkulähteitä ja luultavasti räjähtävät elinikänsä lopussa tyypin Ia supernovana.

Symbioottinen nova

Novankaltainen symbioottinen tai symbioottinen nova on symbioottinen tähti, jossa tapahtuu pitkiä, leveitä novapurkauksia, jotka johtuvat kylmemmästä tähdestä saapuneen aineen fuusioitumisesta valkoisen kääpiön pinnalla. Symbioottinen nova eroaa tavallisesta siten, että massaa luovuttava tähti ei täytä siinä Rochen silmukkaa eikä siirrä massaa painovoiman avulla, vaan novaräjähdyksen aiheuttama materia tulee valkoisen kääpiön pinnalle tähtituulen avulla. Symbioottisia novia ovat muun muassa V1016 Cygni, HM Sagittae ja RR Telescopii.^lähde?

Z Andromedae

Z Andromedae kirkastuu 10–20 vuoden välein kolme magnitudia. Näiden purkausten aikana havaitaan novamaisia, "P Cygni -piirteitä" spektrissä. Ne ovat sinisiirtyneitä absorbtioviivoja. Z Andromedaessa havaitaan myös punaisen tähden omia valon vaihteluja.^lähde?