Yritysverotus Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee eri yhtiömuotojen verotusta Suomessa.
Käsitteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nettovarallisuus saadaan, kun yrityksen varoista vähennetään yrityksen velat. Vähentämällä yrityksen tuloista yrityksen menot, saadaan yrityksen tulos. Vain voitollisesta tuloksesta maksetaan veroja. Mahdollinen tappio siirtyy vähennettäväksi tulevien tilikausien voitosta.
Eri yhtiömuotojen verotus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eri yhtiömuotojen verotus toimitetaan pääpiirteittäin seuraavasti.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloksesta osa verotetaan pääomatulona ja osa ansiotulona. Pääomatulona verotettava osuus riippuu yrityksen nettovarallisuudesta siten, että pääomatuloiksi luetaan määrä, joka on 20 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta. Loppu verotetaan ansiotulona. Nettovarallisuus lasketaan verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuudesta, esimerkiksi vuoden 2007 tulosta verotettaessa käytetään vuoden 2006 nettovarallisuutta.
Verovelvollisen vaatimuksesta pääomatulona voidaan verottaa myös määrä, joka on 10 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta. Tämä on kannattavaa, mikäli yrityksen tulos on pieni ja yrittäjällä ei ole muita ansiotuloja esimerkiksi palkkatyöstä -- pääomatulon veroprosentti on kiinteä 30 %, ansiotulojen veroprosentti voi olla huomattavasti alhaisempi, mikäli ansiotuloja on vähän.
Yksityisen elinkeinonharjoittajan nettovarallisuuteen luetaan myös 30 prosenttia yrityksen verovuoden aikana maksetuista palkoista.
Esimerkki: Elinkeinonharjoittajalla on pieni painoalan yritys. Yrityksellä oli 31.12.2006 kirjanpidon mukaan varallisuutta 70 000 euroa ja velkaa 20 000 euroa. Yrityksen nettovarallisuus verovuotta edeltävänä vuotena on 70 000 - 20 000 = 50 000 euroa. Yritys ei maksanut palkkoja vuonna 2006. Yritys tuotti vuonna 2007 voittoa 22000 euroa. Voitosta 10 000 euroa verotetaan pääomatulona (veroprosentti vuonna 2007 28 %), koska 20 % 50 000 euron nettovarallisuudesta on 10 000. Loput 12 000 euroa verotetaan ansiotulona.
Kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Yhtymä (verotus)
Elinkeinoyhtymien, kuten kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön, tulosta verotetaan niin, että tulos ja nettovarallisuus jaetaan yhtiömiesten kesken. Tämän jälkeen verotetaan kuten yksityistä elinkeinonharjoittajaa.
Kommandiittiyhtiön äänettömälle yhtiömiehelle maksettua korvausta verotetaan pääomatulona.
Osakeyhtiö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2014 osakeyhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveroa 20 prosenttia.[1] Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka voi jakaa voittovarojaan omistajilleen osinkona. Henkilöverotuksessa osinkoa verotetaan eri tavoin riippuen siitä, onko osinko saatu julkisesti noteeratusta osakeyhtiöstä (listatusta yhtiöstä) vai muusta osakeyhtiöstä (listaamattomasta yhtiöstä). Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta osa on aina veronalaista pääomatuloa.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vuoden 2013 tietoja. Muuttunut 2014. |
Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu riippuu siitä, jaetaanko osinkona enemmän vai vähemmän kuin 8 %:n tuotto laskettuna osakkeen matemaattiselle arvolle. Jos osinkona jaetaan vähemmän kuin 8 %, osinko on 60 000 euroon asti kokonaan verovapaata tuloa ja 60 000 euron ylittävältä osalta osittain veronalaista pääomatuloa. Vuodesta 2014 alkaen jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen. [2]
Yleisradiovero
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteisöt maksavat tuloveron lisäksi yleisradioveroa, jos ne harjoittavat liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta. Yle-vero ei koske henkilöyhtiöitä.
Ilmoitusvelvollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yritysverotuksen ilmoitusvelvollisuudet hoidetaan sähköisesti internetissä Verotili -palvelussa[vanhentunut linkki].
Seuraavat tiedot tulee antaa määrätyin väliajoin, kuukausittain, neljä kertaa vuodessa tai kerran vuodessa: [3]
- tiedot maksetuista palkoista eli työnantajasuoritukset
- myynnin yhteydessä pidätettyjen arvonlisäverojen määrä
Edellä mainituista on ilmoitettava myös maksamattomuus eli vaikka ALV-myyntiä ei olisi tullut tai palkkoja ei olisi maksettu.
Muita itse ilmoitettavia harvinaisempia veroja ovat:[3]
- Arpajaisvero
- Vakuutusmaksuvero
- Ennakonpidätys puun myyntitulosta
- Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä
- Ennakonpidätys koroista ja osuuksista
- Ennakonpidätys osingoista ja osuuspääoman koroista
- Lähdevero osingoista
- Lähdevero koroista ja rojalteista
- Lähdevero korkotulosta
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nettovarallisuus
- Peitelty osingonjako
- Tulovero
- Verotili
- Yhteisö (verotus)
- Yhteisövero
- Yhtiömuoto
- Yhtymä (verotus)
- Avoir fiscal
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yhteisöverotus veronmaksajat.fi. 7.4.2014. Viitattu 17.4.2014.
- ↑ Osinkotulojen verotus 2008 Verohallitus. Arkistoitu 23.1.2010. Viitattu 4.10.2009.
- ↑ a b Vero.fi Verotili-palvelu. Viitattu: 15.5.2014
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Yrittäjien artikkeli yksityisen elinkeinonharjoittajan verotuksesta (Arkistoitu – Internet Archive)
Lainsäädäntö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yritysverotusta säätelevät suoraan ja välillisesti mm.
- kirjanpitolaki ja kirjanpitoasetus
- laki elinkeinotulon verottamisesta
- tuloverolaki
- osakeyhtiölaki (Arkistoitu – Internet Archive)