Joškar-Ola

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Yoshkar-Ola)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joškar-Ola
(Йошкар-Ола)
Йошкар-Ола (marin kielellä)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Marin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa
Marin tasavalta Venäjällä, alla kaupungin sijainti tasavallassa

Joškar-Ola

Koordinaatit: 56.6312°N, 47.8860°E

Valtio Venäjä
Tasavalta Mari
Perustettu linnoitus 1584
kaupunki 1781
Väkiluku (2010) 248 782[1]
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 424000[2]
Suuntanumero(t) +7 8362[3]









Joškar-Ola (ven. Йошка́р-Ола́, mariksi Йошкар-Ола) on Venäjän federaatioon kuuluvan Marin tasavallan pääkaupunki. Kaupungin nimi on maria ja tarkoittaa Punaista kaupunkia. Tsaarin aikana sen nimi oli Tsarjovokokšaisk (Tsarjov gorod na Kokšage - Kokšaga-joen varrella oleva tsaarin kaupunki).[4] Vallankumouksen jälkeen siitä tuli Krasnokokšajisk, punaisen Kokšagan kaupunki. Nykyisen nimensä se sai 1928.[5]

Marinmaan kansallinen taidegalleria
Marin valtionyliopiston päärakennus
Vjatka-maantie kulkee Joškar-Olan kautta ja on osa Venäjän keskeisintä valtatieverkostoa
Joškar-Olan suurin ortodoksikirkko

Vuonna 2010 kaupungissa asui 248 782 henkeä ja koko kaupunkipiirissä 259 256, eli kaupunkipiirissä oli runsas 10 500 maaseutuasukastakin.[1] Muutamaa vuotta aiemmin, asukasluvun ollessa 253 400, asukkaista 68 prosenttia oli venäläisiä, 24 prosenttia mareja ja neljä prosenttia tataareja.

Alue oli ollut marien asuttama osa Kazanin kaanikuntaa. Venäjän Iivana Julma valloitti alueen 1552. Tsaari Fjodor I perusti vuonna 1584 paikalle kaupungin sotilaslinnoitukseksi varjelemaan jokiliikenteelle tärkeää kulkureittiä ja pitämään paikallisia asukkaita kurissa.[6] Kaupunki pysyi pitkään varsin pienenä varuskuntakaupunkina ja samalla venäläisten tärkeimpänä keskuksena marien alueella. Väkiluku kasvoi merkittävästi vasta neuvostoaikoina: 1 700 (vuonna 1897), 4 300 (v. 1926), 27 000 (v. 1939), 89 000 (v. 1959), 166 000 (v. 1970) ja 201 000 (v. 1979).[6]

Neuvostoliiton aikoina kaupunki oli alueensa teollisuuden, liikenteen ja kaupan keskus. Toisen maailmansodan aikana sitä pidettiin syrjäisenä paikkana, ja sinne siirrettiin turvaan strategista teollisuutta. Neuvostoliiton romahduksen myötä teollisuus kuihtui ja monet ammattilaiset muuttivat muualle.[5] Viime vuosina elinkeinoelämä on alkanut jälleen virkistyä.

Kaupunki sijaitsee Volgan sivujoen Malaja Kokšagan varrella, keskellä tasankoaluetta noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilmasto on mantereinen: kuumat kesät ja kylmät talvet.[6][5]

Joškar-Olan lentoasemalta on suoria lentoja Moskovaan, Saratoviin ja Nižni Novgorodiin. Kaupungingissa on rautatieasema; sinne johtaa Jaranskiin vievä pistoraide Moskovan ja Kazanin väliseltä pääradan Zelenodolskista.[7][6] Maantieyhteydet ovat kattavat eri puolille Venäjää ja Marinmaata. Venäjän päävaltatieverkostoon kuuluva Vjatka-maantie saapuu Volgalta Joškar-Olaan ja jatkaa pohjoisessa Kirovin kautta edelleen Komin tasavaltaan ja sen pääkaupunki Syktyvkariin.[8]

Kaupungissa on sekä ortodoksisia kirkkoja että marilaista muinaisuskoa varten uhrimetsikkö keskustan ulkopuolella.[4]

  1. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 13.1.2013. (venäjäksi)
  2. Marijskaja respublika: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 13.1.2013. (venäjäksi)
  3. Marijskaja respublika: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 13.1.2013. (venäjäksi)
  4. a b Jorma Luutonen: Punaisesta kaupungista idän portille 2001. Turun Yliopisto.
  5. a b c Yoshkar-Ola city, Russia Russia Trek
  6. a b c d Goroda Rossii: Joškar-Ola Goroda Rossii (1994) kirjan artikkelin nettiversio. Viitattu 13.1.2013. (venäjäksi)
  7. Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Масштас 1:750 000...1:35 000 000. Омск, ул. Таубе Но 21, 644099 Омск. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  8. Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)