Ylimuonio

Ylimuonio (puhekielessä myös "Ylikylä") on kylä Lapin maakunnan luoteisosassa, Muonion kunnassa, 12 km Muonion kirkonkylältä Valtatietä 21 pitkin pohjoiseen, Muonionjoen rannalla. Vuonna 2003 kylässä oli 225 asukasta, keski-iän ollessa noin 42 vuotta. Ylimuonion kohdalla Muonionjoki virtaa länsi-itäsuuntaisesti ja kylän sijainti pohjoisrannalla on varsin edullinen. Rantaniittyjen takaa kohoaa Utkuvaara, jonka maasto muuttuu karummaksi. Kylän läpi kulkee Valtatie 21 ja sen kanssa samansuuntaisesti vanha kylätie, jonka varteen asutus on pääosin keskittynyt. Ylimuonion kylään kuuluu kolme kulmakuntaa: Kajanki seitsemän kilometriä koilliseen, Noidanpola seitsemän kilometriä Kilpisjärven suuntaan ja Nulusniemi kolme kilometriä Muonioon päin.

Historia

Koulurakennuksia

Ylimuonion ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia. Varhaisimmat merkit asutuksesta antavat olettaa, että asutus on syntynyt entisille kalakentille. Ensimmäiset merkit pysyvästä asutuksesta ovat 1600-luvun alkupuolelta. Ylimuonion ensimmäinen asukas oli Muhoksen Laitasaaren Ähkälästä kotoisin oleva Tapani Klavunpoika Ähkyinen, joka meni naimisiin Muonion ensimmäisen asukkaan Olli Ollinpoika Tulkin tyttären kanssa. Tapani Klavunpojalla oli poika Klaus ja tytär Briitta. Klaun puolelta tulevat Muotkan ja Mattilan suvut ja Briitan puolelta Kokkojen suvut eli nykyiset Rantakokot ja Mäkikokot.

Ylimuoniossa kuten Muoniossa asutus kehittyi nopeammin kuin muualla samalla korkeudella juuri jokivarsiniittyjen ja kalavesien ansiosta. Luonnon niittyjä raivattiin myös viljan viljelykseen. Tärkein viljelykasvi oli ohra. Ylimuonio kilpaili Alamuonion, nykyisen Muonion, kanssa kunnan keskuspaikasta pitkään, aina 1930-luvulle. Kuvaavaa on muun muassa se, että Muonion ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Ylimuoniossa vuonna 1898. Ylimuonion koulu päätti 109-vuotisen taipaleensa syksyllä 2007. Tie Ylimuonioon saatiin aivan 1900-luvun alussa. Sitä ennen joki oli ollut tärkein kulkuväylä. Tällöin Ylimuoniossa oli asukkaita 400 ja se oli vankka maa- ja metsätalouskylä. Myös muut toimeentulomuodot, kuten kalastus ja poronhoito, olivat hyvin edustettuina.

Ylimuonio säästyi Lapin sodalta lähes täysin. Näin ollen kylän rakennuskanta on osin hyvinkin vanhaa. Vanhimmat käytössä olevat rakennukset ovat 1700-luvun lopulta.

Noin vuonna 1840 ylimuoniolaiset rakensivat rukoushuoneen Ruostenrannalle Ruotsin puolelle, koska Venäjän silloinen hallitsija oli kieltänyt hengellisen kokoontumisen muualle kuin kirkkoon. Tätä kyseistä rukoushuonetta kutsuttiin koulutuvaksi. Siellä ovat muun muassa Lars Levi Laestadius ja Juhani Raattamaa käyneet useita vuosia pitämässä seuroja. Koulutuvassa pidettiin seuroja noin 30 vuoden ajan, jonka jälkeen oli mahdollista kokoontua jälleen Suomen puolella kodeissa. Rukoushuoneen tarve lisääntyi 1900-luvulle tullessa ja 1930-luvulla päätettiin rakentaa kylään uusi rukoushuone. Rukoushuone valmistui vuoden 1946 juhannusseuroihin. Ylimuoniossa toimii edelleen vanha seuraperinne pyhärukoukset, joita järjestetään sunnuntaisin kodeissa.

Luonto

Ylimuonio kuuluu karuihin pohjoisiin ylänköseutuihin. Kuitenkin esimerkiksi kuusiraja kulkee hieman Ylimuonion pohjoispuolelta. Alue on jokseenkin mantereinen ja vähäsateinen. Keskimääräinen sademäärä on noin 450 mm/v ja vuoden keskilämpötila on –1 °C. Pääasiallinen maalaji on moreeni, joka on paikoin ohuehkon muta- tai turvekerroksen peittämä. Peruskallio on lähinnä gneissiä. Alueelle on tyypillistä suuret suot. Pääasialliset suotyypit ovat korpi ja räme, joskin Ylimuonion alueella on muutama suuri neva, esimerkiksi Lortinvuoma noin 1 800 ha. Vallitseva turve on sara- ja rahkaturve. Tärkeimmät puulajit ovat mänty ja kuusi. Myös koivua esiintyy yleisesti. Alueen metsätyyppi on variksenmarja-mustikkatyyppi. Kasvukausi kestää 120–125 vrk.

Kylän läheisyydessä kohoavat muiden muassa Könkäsentunturi ja Ruototunturi, sekä aivan kylän vieressä Mielmukkavaara. Alueen luonnonoloihin vaikuttaa myös alueen vesistö. Tärkein tietenkin on kylän editse virtaava Muonionjoki. Alueen järvistä mainittakoon Utkujärvi.

Kylätoiminta

Juhannusseurojen talkoot v. 2005

Ylimuoniolle on ollut perinteisesti ominaista hyvä yhteishenki. Aikaisemmin, kun elettiin luontaistalouden varassa, maanviljely karuissa luonnonoloissa vaati suuria yhteisiä ponnistuksia. Nykyisin perinnettä vaalitaan talkoilla. Ylimuoniolaisille on tärkeää muun muassa joka toinen vuosi järjestettävät juhannusseurat rukoushuoneella, mikä hoidetaan täysin talkoovoimin, sekä oma metsästysseura Ylimuonio-Kajanki kairamiehet, minkä eteen miehet tekevät töitä pitkin vuotta yhdessä. Vanhempainyhdistys ylläpitää Meän koulua, kurssi- ja leirikoulupaikkaa, vanhassa asuntola-kansakoulu-rakennuksessa.

Katso myös

• Akamella
• Rauhansanalaisuus

Aiheesta muualla

• Ylimuonion kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kajanki Ympäristö.fi
• Meän koulu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Leirikeskus Visannon Maja (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lestadiolaisuus Muoniossa (Arkistoitu – Internet Archive)

Muonio