Jevgeni Kafelnikov

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Yevgeny Kafelnikov)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jevgeni Kafelnikov
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Sotši [2]
Tennispelaaja
Pituus 190 cm
Paino 84 kg
Kätisyys oikeakätisyys, kahden käden rysty
Ammattilaisena
Palkintorahat 23 883 797 USD
Kaksinpeli
Paras sijoitus 1 ()
Voitot/tappiot 609–306
Nelinpeli
Paras sijoitus 4 ()
Voitot/tappiot 358–213
Aiheesta muualla
yevgenykafelnikov.com
ITF
ATP

Jevgeni Aleksandrovitš Kafelnikov (ven. Евгений Александрович Кафельников, s. 18. helmikuuta 1974 Sotši, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on venäläinen ammattilaistennispelaaja, joka voitti uransa aikana kaksi Grand Slam -turnausta kaksinpelissä ja neljä nelinpelissä sekä olympiakultaa Sydneyn olympialaisten kaksinpelissä. Nykyään hän kilpailee golfissa.

Ammattilaisuran alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kafelnikov aloitti ammattilaisuransa vuonna 1992. Seuraavan vuoden marraskuussa hän voitti Rogaskassa, Sloveniassa pelatun kaksinpelin haastajaturnauksen ja nousi voiton myötä ensimmäisen kerran ATP:n maailmanlistalla sadan parhaan joukkoon. Hän voitti vuoden aikana myös kaksi haastajatason nelinpeliturnausta, Dresdenissä ja Andorra la Vellassa, sekä pelasi ensimmäistä kertaa Grand Slam -turnauksen pääsarjassa. Hän eteni kaksinpelissä Ranskan avointen toiselle kierrokselle.

Kafelnikov teki läpimurtonsa kaudella 1994. Tammikuussa hän otti ensimmäisen ATP-tason turnausvoittonsa voitettuaan Adelaidessa kovalla alustalla pelatun turnauksen. Vuoden aikana hän voitti myös kaksi muuta ATP:n kaksinpeliturnausta, mattoalustalla Kööpenhaminassa ja kovalla alustalla Long Islandilla, ja neljä nelinpeliturnausta. Kafelnikov pelasi vuoden aikana ensimmäisen kerran kaikkien neljän Grand Slam -turnauksen pääsarjassa sekä kaksinpelissä että nelinpelissä, ja paras saavutus oli välieräpaikka Marc-Kevin Goellnerin kanssa Wimbledonin nelinpelissä. Kaudella 1994 Kafelnikov nousi parhaimmillaan sekä kaksinpelin että nelinpelin ATP-maailmanlistalla aivan kymmenen kärjen tuntumaan, sijalle 11.

Kaudella 1995 Kafelnikov nousi sekä kaksinpelin että nelinpelin maailmanlistalla kymmenen kärkeen. Kaksinpelin maailmanlistalla hän oli huhtikuussa 1995 viikon sijalla neljä, nelinpelissä heinä-elokuussa kaksi viikkoa sijalla kahdeksan. Hän voitti vuoden aikana neljä kaksinpeliturnausta, mattoalustalla Milanossa ja Pietarissa, massalla Gstaadissa ja kovalla alustalla Long Islandilla, ja neljä nelinpeliturnausta. Grand Slam -turnauksista hän menestyi kaksinpelissä parhaiten Ranskan avoimissa, nelinpelissä Wimbledonissa. Ranskan avointen kaksinpelissä hän hävisi välieräottelunsa tulevaa mestaria Thomas Musteria vastaan voitettuaan edellisessä ottelussa turnauksen ykkössijoitetun Andre Agassin, ja Wimbledonin nelinpelissäkin hän eteni edellisvuotiseen tapaan Marc-Kevin Goellnerin kanssa välieriin. Seuraavana vuonna Kafelnikov voitti Ranskan avoimissa sekä kaksinpelin että nelinpelin mestaruuden. Kaksinpelin loppuottelussa hän voitti entisen Wimbledon-voittajan Michael Stichin suoraan kolmessa erässä ja nelinpelin loppuottelussa parinsa Daniel Vacekin kanssa Guy Forget'n ja Jakob Hlasekin suoraan kahdessa erässä. Hän voitti vuoden 1996 aikana myös kaksinpeliturnaukset Adelaidessa, Prahassa ja Lyonissa sekä nelinpeliturnaukset Pietarissa, Prahassa, Baselissa ja Wienissä. Kafelnikovin Ranskan avointen nelinpelipari Daniel Vacek oli hänen parinaan myös kolmessa viimeksi mainitussa turnauksessa. Kaksinpelin maailmanlistalla Kafelnikov nousi marraskuussa 1996 sijalle kolme, nelinpelissä hän oli vuoden aikana korkeimmillaan sijalla viisi.

Kafelnikov ja Vacek uusivat Ranskan avointen nelinpelin voittonsa vuonna 1997, kun he löivät loppuottelussa Australian Todd Woodbridgen ja Mark Woodforden kolmessa erässä. He voittivat samana vuonna myös Yhdysvaltain avointen nelinpelin, jonka loppuottelussa he kaatoivat Jonas Björkmanin ja Nicklas Kultin suoraan kahdessa erässä. Kaksinpelissä hän voitti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kolme turnausta, Hallessa ruohokentällä, New Havenissa kovalla alustalla ja Moskovassa mattoalustalla, ja nelinpelissä Vacekin parina kahden Grand Slam -turnauksen lisäksi Gstaadin massaturnauksen. Kafelnikovin parhaat maailmanlistasijoitukset olivat edelliskauden tapaan kaksinpelissä sija kolme ja nelinpelissä sija viisi. Kaudella 1998 Kafelnikov voitti kaksinpelissä kolme turnausta, Lontoossa, Hallessa ja Moskovassa, ja nelinpelissä kaksi turnausta, Wayne Ferreiran kanssa Antwerpenissä ja Daniel Vacekin kanssa Wienissä. Grand Slam -turnauksissa hän ei edennyt niin kaksinpelissä kuin nelinpelissäkään neljännesvälieriä pidemmälle. Hänen maailmanlistasijoituksensa kaksinpelissä putosi ensimmäistä kertaa sitten tammikuun 1995 kymmenen huonommalle puolelle ja myös hänen nelinpelin maailmanlistasijoituksensa putosi.

Vuoden 1999 alussa Kafelnikov voitti toisen ja viimeisen Grand Slam -mestaruutensa kaksinpelissä lyömällä Australian avointen loppuottelussa Thomas Enqvistin neljässä erässä. Hän voitti vuoden aikana myös Rotterdamin ja Moskovan kaksinpeliturnaukset. Toukokuun alusta kesäkuun alkuun hän oli ATP:n kaksinpelin maailmanlistan kärkipaikalla. Kafelnikov voitti vuonna 1999 myös Barcelonan nelinpeliturnauksen Paul Haarhuisin kanssa. Kafelnikov pelasi Australian avointen loppuottelussa myös vuonna 2000, mutta hävisi neljässä erässä Andre Agassille. Syyskuussa 2000 hän toi Venäjälle olympiakultaa Sydneyn olympialaisten kaksinpelissä. Hän voitti tasaisessa loppuottelussa saksalaisen Tommy Haasin viidessä erässä luvuin 7–6, 3–6, 6–2, 4–6, 6–3. Kuukausi olympialaisten jälkeen hän voitti Moskovan kaksinpeliturnauksen ja aiemmin vuoden aikana hän voitti Monte Carlon ja Wienin nelinpeliturnaukset. Wienissä hänen parinaan oli Nenad Zimonjić ja Monte Carlossa Wayne Ferreira, jonka kanssa hän eteni vuonna 2000 myös Yhdysvaltain avointen nelinpelin välieriin. Kaksinpelin maailmanlistalla Kafelnikov oli läpi kauden kymmenen kärjessä, vuoden alussa sijalla kaksi ja lopussa sijalla viisi, ja nelinpelissäkin hän oli loka-marraskuussa muutaman viikon maailmanlistan kymmenen kärjessä, korkeimmillaan sijalla yhdeksän.

Uran viimeiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jevgeni Kafelnikov vuonna 2002.

Uransa neljällä viimeisellä kaudella Kafelnikov voitti kolme ATP:n kaksinpeliturnausta ja kolme nelinpeliturnausta. Kaudella 2001 hän voitti Marseillen kovalla alustalla pelatun kaksinpeliturnauksen ja jo viidennen kerran Moskovassa mattoalustalla pelatun kaksinpeliturnauksen sekä nelinpeliturnaukset Indian Wellsissä (parina Wayne Ferreira), Rooma (parina Ferreira) ja Pietarissa (parina maanmies Denis Gonovalov). Grand Slam -kisoista hän menestyi parhaiten Yhdysvaltain avoimissa, joiden kaksinpelissä hän eteni välieriin, joissa hän hävisi Lleyton Hewittille. Hän pysyi kaksinpelin maailmanlistan kymmenen parhaan joukossa läpi kauden ja nelinpelissä hän oli kymmenen kärjessä yli kymmenen viikkoa tammikuun ja huhtikuun välillä.

Syyskuussa 2002 Kafelnikov otti Taškentissa viimeisen kaksinpelin turnausvoittonsa. Kesäkuussa 2002 hän voitti uransa neljännen ja viimeisen nelinpelin Grand Slam -mestaruutensa voitettuaan Paul Haarhuisin kanssa Ranskan avointen nelinpelin loppuottelussa Mark Knowlesin ja Daniel Nestorin suoraan kahdessa erässä. Hän oli vuonna 2002 myös osa ensimmäisen kerran Davis Cupin voittanutta Venäjän joukkuetta. Kafelnikov oli lokakuussa 2002 viimeistä kertaa ATP:n kaksinpelin maailmanlistan kymmenen kärjessä. Vuonna 2003 Kafelnikov uusi Haarhuisin kanssa Ranskan avointen nelinpelin loppuottelupaikkansa. He hävisivät loppuottelussa yhdysvaltalaisille Bob Bryanille ja Mike Bryanille. Hän voitti vuoden aikana nelinpeliturnaukset Indian Wellsissä (parina Wayne Ferreira) ja Washingtonissa (parina Sargis Sargsian). Kausi 2003 oli Kafelnikovin viimeinen tennisammattilaisena.

Uran yhteenveto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jevgeni Kafelnikov voitti yksitoistavuotisella tennisammattilaisen urallaan olympiaturnaus mukaan lukien 26 ATP-tason turnausta kaksinpelissä ja 27 nelinpelissä. Näiden voittojen lisäksi hän voitti myös yhden haastajatason kaksinpeliturnauksen ja kaksi haastajatason nelinpeliturnausta. Kafelnikov hävisi urallaan 20 ATP-tason kaksinpelin loppuottelua sekä yhdeksän eri parin kanssa 14 nelinpelin loppuottelua.

Tennisuransa lopetettuaan Kafelnikov on pelannut golfia. Vuonna 2011 hän voitti Venäjän golfmestaruuden. Hänen tavoitteenaan oli osallistua Rio de Janeiron olympialaisiin 2016, joissa golf palasi olympiaohjelmaan.[3]

Grand Slam -loppuottelut kaksinpelissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi voittoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Turnaus Vastustaja Lopputulos
1996 Ranskan avoin tennisturnaus Saksa Michael Stich 7–6(4), 7–5, 7–6(4)
1999 Australian avoin tennisturnaus Ruotsi Thomas Enqvist 4–6, 6–0, 6–3, 7–6(1)
Vuosi Turnaus Vastustaja Lopputulos
2000 Australian avoin tennisturnaus Yhdysvallat Andre Agassi 6–3, 3–6, 2–6, 4–6

Grand Slam -loppuottelut nelinpelissä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä voittoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Turnaus Pari Vastustajat Lopputulos
1996 Ranskan avoin tennisturnaus Tšekki Daniel Vacek Ranska Guy Forget &
Sveitsi Jakob Hlasek
6–2, 6–3
1997 Ranskan avoin tennisturnaus Tšekki Daniel Vacek Australia Todd Woodbridge &
Australia Mark Woodforde
7–6, 4–6, 6–3
1997 Yhdysvaltain avoin tennisturnaus Tšekki Daniel Vacek Ruotsi Jonas Björkman &
Ruotsi Nicklas Kulti
7–6, 6–3
2002 Ranskan avoin tennisturnaus Alankomaat Paul Haarhuis Bahama Mark Knowles &
Kanada Daniel Nestor
7–5, 6–4
Vuosi Turnaus Pari Vastustajat Lopputulos
2003 Ranskan avoin tennisturnaus Alankomaat Paul Haarhuis Yhdysvallat Bob Bryan &
Yhdysvallat Mike Bryan
7–6(3), 6–3
  1. Bud Collins, The Bud Collins History of Tennis, New York, New Chapter Press, , 2. painos (ISBN 978-0-942257-70-0, OCLC 456175786), s. 669View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Bud Collins, The Bud Collins History of Tennis, New York, New Chapter Press, , 2. painos (ISBN 978-0-942257-70-0, OCLC 456175786), s. 670View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. Entinen tennisässä tähyää olympialaisiin - laji vaihtunut YLE Urheilu. Viitattu 8.7.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]