Jarkon

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Yarkon)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jarkon
Jarkonjokea Tel Avivissa
Jarkonjokea Tel Avivissa
Laskupaikka Välimeri
Maat  Israel
Pituus 26 km
Valuma-alue 1 800 km²

Jarkon eli Yarkon (hepr. ‏נחל הירקון‎, Naḥal ha-Yarkon) on joki Israelissa. Yhteensä 26 kilometriä pitkä joki on veden määrässä mitattuna Israelin toiseksi suurin heti Jordanjoen jälkeen. Joki laskee mereen Tel Avivin kaupungissa. Joessa ja sen varrella tavataan useita kasvi- ja eläinlajeja, mutta se on kärsinyt myös huomattavasta saastumisesta.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen kartta.
Joen vartta.

Jarkonjoki laskee mereen Tel Avivin kaupungissa ja se saa alkunsa Tell Aphekin luona noin 13 kilometriä mereltä sisämaahan päin. Joen pituus on yhteensä noin 26 kilometriä.[1] Joen valuma-alue käsittää noin 1 800 km².[2] Jokeen laskevat Nahal Natuf pohjoisessa ja Aijalon etelässä. Sivujoista Aijalon on suurin.[1] Nahal Natuf on puolestaan muodostanut Juudean ja Samarian historiallisen rajan.[3] Jarkonjoki on jokeen laskevan veden määrässä mitattuna Israelin toiseksi suurin joki heti Jordanjoen jälkeen. Nykyisin jokeen laskevien sivujokien ja purojen seudulle tyypillinen piirre on intensiivinen maatalous ja kaupunkirakentaminen. Keskimääräinen vuotuinen sadanta vaihtelee Jarkonin valuma-alueella noin 600 mm:stä alueen länsiosassa 500 mm:iin alueen itäosassa.[2]

Joessa ja sen varrella esiintyy useita eläinlajeja. Acanthobrama telavivensis on joessa esiintyvä endeeminen laji. Muita kalalajeja ovat esimerkiksi moskiittokala, ankerias ja pietarinkala. Trionyx triunguis on joella tavattava kilpikonna. Joen varrella tavattavia lintulajeja ovat esimerkiksi liejukana, yöhaikara, harmaahaikara, kuningaskalastaja, kirjokalastaja ja merimetso. Nisäkäslajeja ovat nutria, viidakkokissa ja kultasakaali. Kasvilajeista joessa tai sen varrella kasvaa esimerkiksi pajuja, vatukoita, rantakukkia, papyruskaislaa, ulpukkaa ja limaskoja.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen suu Tel Avivissa.

Jarkonjoen nimi on johdettu heprean vihreää tarkoittavasta juuresta yarok. Nimellä on viitattu joen vihreään veteen. Vanhan testamentin Joosuan kirjassa Me-Jarkon mainitaan Danin heimon alueiden rajana. Kreikkalaisessa mytologiassa joki on puolestaan paikka, jolla Perseus pesi miekkansa taisteltuaan lohikäärmettä vastaan ja vapautettuaan Andromedan. Joki mainitaan myös Talmudin teksteissä.[1]

Jarkon on muodostanut eri aikoina eri alueiden, kuten Palestiinan, Jaffan ja Juudean rajan. Joki on ollut aikanaan purjehduskelpoinen ja Tell Qasile noin 3 kilometriä sisämaassa oli muinainen satama. Joen varrella on ollut myös linnoituksia. Juudean kuningas Aleksanteri Jannaios yritti omalla valtakaudellaan pysäyttää etenevän seleukidien armeijan joelle ja kuningas Herodes perusti sen varrelle Antipatriin kaupungin. Sittemmin alueen vallanneet arabit tunsivat joen aluksi kaupungin nimestä johdetulla nimellä Nahr Abu Futrus ja sittemmin nimellä Nahr al-Awja.[1]

Vuonna 885 Egyptin tulunidit ja abbasidit kävivät joen varrella taistelun Palestiinan hallinnasta. Ristiretkeläiset tunsivat joen Jaffa-jokena (Flum de Japhe). Joen kartoitti tarkasti ensimmäisen kerran ranskalainen Pierre Jacotin vuonna 1799. 1800-luvulla juutalaiset siirtolaiset alkoivat perustaa asutuskeskuksia joen viereen. Sen varrelle kasvoivat esimerkiksi Bnei Brak, Petah Tikva ja Tel Aviv. Ensimmäisessä maailmansodassa brittijoukkojen eteneminen joen yli vuonna 1917 merkitsi käännekohtaa Palestiinan rintamalla.[1]

Itsenäisessä Israelissa joen vettä on käytetty Negevin autiomaan alueen maanviljelykseen. Keinokastelun vuoksi joen vesitaso on laskenut huomattavasti ja sen varren väestökeskusten ja teollisuuden kasvu on puolestaan johtanut huomattavaan saastumiseen. Joessa onkin nykyisin juoksevaa vettä vain sen itäosissa, ja länsiosissa on merivettä.[1] Sittemmin on ryhdytty hankkeisiin joen veden puhdistamiseksi esimerkiksi jätevesiä puhdistamalla.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 21 Wel-Zy, s. 284-285. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
  2. ↑ a b Hydrology Yarqon River Authority. Arkistoitu 16.12.2019. Viitattu 16.12.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Yarqon River Encyclopaedia Britannica. Viitattu 16.12.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Nature & Environment Yarqon River Authority. Arkistoitu 16.12.2019. Viitattu 16.12.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Zafrir Rinat: Israel Approves New Treatment Plan for Polluted Yarkon River Haaretz. Viitattu 16.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jarkon&oldid=22411428”