Gurilaiset kielet
Gurilaiset eli voltalaiset kielet ovat Länsi-Afrikassa puhuttujen noin 85 nigeriläis-kongolaisen kielen ryhmä. Niitä puhutaan Burkina Fasossa, Malin kaakkoisosassa, Norsunluurannikon, Ghanan, Togon ja Beninin pohjoisosissa sekä Nigerian luoteisosassa. Gurilaisten kielten puhujamäärä on noin 12–15 miljoonaa. Niistä suurin on Burkina Fason moore, jota puhuu noin neljä miljoonaa henkeä.[1]
Suurin osa gurilaisista kielistä kuuluu keskigurilaisten tai senufokielten ryhmiin. Niiden joukossa on myös kieliä, jotka jäävät molempien ryhmien ulkopuolelle. Norsunluurannikon pohjois- ja Burkina Fason lounaisosan senufokielten asema kieliryhmän osana on kyseenalainen.[1]
Burkina Fason sekä Ghanan, Togon ja Beninin pohjoisosien keskigurilaiset kielet jakautuvat pohjoiseen ja eteläiseen pääryhmään. Pohjoisen pääryhmän 29 kielestä 27 on oti-voltalaisia. Niihin kuuluvat mooren lisäksi muun muassa dagari, dagbani, mampruni ja gurma. Eteläisen pääryhmän 29 kielestä 20 kuuluu gurunsikieliin.[1] Aikaisemmin gurilaisina kielinä pidettiin myös Malin dogonikieliä[2].
Suurin osa gurilaisista kielistä toimii ainoastaan yhteisöjen suullisen kanssakäymisen välineinä. Muutamia kieliä varten luotiin 1900-luvun alussa kirjaimistot ja eräitä niistä on käytetty kouluopetuksen välineinä 1970-luvulta lähtien.[3] Samuen kielen kirjakielen luominen aloitettiin 2010-luvulla[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Encyclopedia of Language and Linguistics, 2nd edition, volume 5, s. 178. Boston: Elsevier, 2006. ISBN 9780080547848
- ↑ Encyclopedia of Language and Linguistics, 2nd edition, volume 3, s. 758. Boston: Elsevier, 2006. ISBN 9780080547848
- ↑ Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 456–457. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
- ↑ Ouattara, Virpi: A phonological and tonal analysis of Samue using Optimality Theory Turun yliopisto. 13.6.2015. Viitattu 2.8.2023. (englanniksi)