Tämä on lupaava artikkeli.

Vlad III

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vlad Dracula)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hakusana ”Vlad Tepes” ohjaa tänne. Samannimisestä ranskalaisesta black metal -yhtyeestä katso Vlad Tepes (yhtye).
Vlad III
Valakian ruhtinas
Valtakausi lokakuu – marraskuu 1448
Edeltäjä Vladislav II
Seuraaja Vladislav II
Valtakausi 1456 – 1462
Edeltäjä Vladislav II
Seuraaja Radu cel Frumos
Valtakausi 1476 – 1477
Edeltäjä Basarab Vanha
Seuraaja Basarab Vanha
Syntynyt 1428–1431
Sighișoara, Transilvania, Unkarin kuningaskunta
Kuollut 1476
Suku Drăculești
Isä Vlad II Dracul
Äiti Moldovan Eupraxia
Uskonto ortodoksi
Nimikirjoitus

Vlad III (n. 1431 Sighișoara, Transilvania, Unkarin kuningaskunta – 1476) oli Valakian ruhtinas vuosina 1448, 1456–1462 ja 1476. Vladin aikana Valakia oli Unkarin ja Osmanien valtakunnan vasallivaltio.

Vladista kertovien osin liioiteltujen tarinoiden vuoksi Vlad muistetaan parhaiten kiinnostuksestaan julmiin teloitustapoihin, erityisesti seivästämiseen. Hänet tunnettiinkin myös nimillä Vlad Țepeș eli Vlad Seivästäjä sekä Vlad Dracula (Dracula tarkoittaa lohikäärmeen tai paholaisen poikaa). Kauhukirjailija Bram Stoker otti Vladin liikanimestä Dracula-vampyyrihahmonsa nimen ja lainasi hahmoonsa myös muutaman historiallisen faktan Vladin elämästä.

Varhainen elämä ja valtaannousu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vlad syntyi oletetusti Sighișoarassa Transilvaniassa joskus 1428–1431. Hänen isänsä oli Valakian ruhtinas Vlad II Dracul, ja hänellä oli isoveli Mircea ja pikkuveli Radu.[1] Vlad kuului Draculeștien sukuhaaraan, ja hänestä käytettiin joskus isänsä tapaan nimeä Dracula. Nimi juontuu latinan lohikäärmettä merkitsevästä sanasta draco, sillä isä Vlad Dracul valittiin vuonna 1431 Lohikäärmeen ritarikunnan jäseneksi; ritarikunnan oli perustanut Unkarin kuningas Sigismund taistelemaan osmaneja vastaan.[2]

Osmanien sulttaani otti ruhtinas Vlad II:n kahden poikansa kanssa panttivangikseen, kun Vlad III oli 10-vuotias, ja väliaikaisesti Valakiaa hallitsemaan jäänyt Mircea syrjäytettiin. Vlad II kuitenkin vapautettiin 1443, ja hän palasi valtaan. Sulttaani vapautti nuoret veljekset myöhemmin yli kuuden vuoden vankeuden jälkeen.[3]

Vlad II Dracul ja Mircea murhattiin 1447.[4] Osmanien sulttaani Murad II nosti seuraavana vuonna Vlad III:n Valakian ruhtinaaksi, koska katsoi pystyvänsä luottamaan tähän. Kahden kuukauden kuluttua Vladislav II syrjäytti hänet, ja Vlad pakeni takaisin sulttaanin suojelukseen Edirneen. Sieltä hän jatkoi pian Moldovaan enonsa Bogdan II:n hoviin. Bogdan murhattiin 1451, ja Vlad pakeni maasta serkkunsa Tapanin kanssa, josta tuli myöhemmin Moldovan ruhtinas Tapani Suuri.[5] Vladin ei löytänyt tilaisuutta nousta takaisin Valakian valtaistuimelle, joten hän palasi Moldovaan. Hän siirtyi 1454 Unkariin, ja kun merkittävä unkarilainen sotilasjohtaja János Hunyadi riitaantui Vladimir II:n kanssa, Vlad nostettiin jälleen Valakian ruhtinaaksi vuoteen 1456 mennessä.[6]

Toinen valtakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puukaiverrus, jossa Vlad istuu aterialla seivästettyjen ruumiiden ympäröimänä.

Noustuaan valtaistuimelle Vlad keskitti valtaa ja vahvisti hallitsijan asemaa aatelistoon nähden. Hän oli epäluuloinen aatelisia kohtaan, sillä nämä olivat surmanneet hänen veljensä Mircean. Kertomuksen mukaan Vlad kutsui luokseen 500 aatelista ja seivästytti heidät kaikki, sillä hän oli tyytymätön siihen, kuinka montaa ruhtinasta he olivat palvelleet. Toisessa tarinassa Vlad seivästi joukon aatelisia pääsiäisjuhlassa tai pakotti osan heistä rakentamaan linnoitusta.[7] Lisäksi Vlad pyrki kitkemään rikollisuuden ruhtinaskunnastaan määräämällä pienimmistäkin rikoksista ankaria rangaistuksia, tarinoiden mukaan kaikille aina kuolemantuomion, yleensä seivästämällä.[8]

Vlad auttoi serkkuaan Tapani Suurta nousemaan Moldovan ruhtinaaksi 1457 lähettämällä tälle 6 000 valakialaista sotilasta. Vlad joutui selkkauksiin joidenkin Transilvanian saksilaiskaupunkien mahtimiesten kanssa, sillä hän pyrki vähentämään näiden erioikeuksia kaupankäynnissä. Hän joutui kamppailemaan useaa kruununtavoittelijaa vastaan, kertomusten mukaan julmin keinoin. Vlad joutui myös tasapainottelemaan vahvojen naapuriensa Unkarin ja osmanien välillä. Unkarille Vlad vannoi aluksi uskollisuutta turkkilaisia vastaan, kuten hän oli valtaan päästessään luvannutkin. Pian hän kuitenkin liittoutui myös osmanien sulttaanin kanssa.[9]

Vakiinnutettuaan valtansa Valakiassa Vlad kääntyi Osmanien valtakuntaa vastaan ja kieltäytyi jatkamasta raskaan veron maksamista. Syttyneessä sodassa Vlad menestyi aluksi, mutta vuonna 1462 sulttaanin armeija vastasi hyökkäämällä takaisin suurella miesylivoimalla ja pakotti Vladin turvautumaan sissisotaan ja poltetun maan taktiikkaan.[10] Vlad pyrki pysäyttämään osmanit yllätyshyökkäyksillä ja esittelemällä julmuuttaan seivästämällä vihollisiaan tuhansittain.[11] Lopulta sulttaani vetäytyi Valakiasta raskaan sotaretken jälkeen. Vlad oli kuitenkin syrjäytetty, ja sulttaani nosti uudeksi ruhtinaaksi hänen veljensä Radu Komean.[12]

Paluu valtaan ja kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vlad jatkoi sotaa veljensä joukkoja vastaan maan pohjois- ja itäosista käsin. Lopulta Vlad joutui pakenemaan vuorille ja niiden yli Transilvaniaan. Hän lähti tapaamaan Unkarin kuningasta Matias Corvinusta, mutta ei saanutkaan tältä pyytämäänsä apua, vaan joutui vangiksi.[13] Vladin oleskellessa kuninkaan palatsissa vankina 13 vuoden ajan hänen hirmuinen maineensa kasvoi Euroopassa etenkin hänen vanhojen saksalaisten vihollistensa ansiosta. Hänet vapautettiin viimeistään vuonna 1475, sillä Corvinus katsoi hänen olevan jälleen hyödyllinen. Vlad hyökkäsi unkarilaisten tukemana Valakiaan 1476, saavutti voiton ja nousi taas ruhtinaaksi. Hän sai kuitenkin pian surmansa. Hänen surmaajistaan ja kuolemansa olosuhteista kerrotaan vaihtelevia tarinoita; yhden tarinan mukaan hänen päänsä vietiin osmanien sulttaanille hunajaan upotettuna. Vladin hautapaikasta ei ole varmaa tietoa, eikä hautaa ole löydetty.[14]

Tarinat ja jälkimaine

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladista syntyi jo hänen elinaikanaan 1400-luvulla tarinaperinne, aluksi suullinen ja myöhemmin myös kirjallinen. Tarinat voidaan jakaa romanialaisiin, venäläisiin ja saksalaisiin.[15] Romanialaisissa tarinoissa Vladista annetaan kaikkein myönteisin kuva: niissä hän esiintyy oikeudenmukaisena hallitsijana, joka rakastaa maataan ja on taipumaton. Hänestä ei koskaan käytetä nimeä Dracula, kuten venäläisissä ja saksalaisissa tarinoissa, sillä romanian kielessä Dracula tarkoittaa paholaisen poikaa.[16] Venäläisissä tarinoissa Vlad esitetään julmana ja silmittömään väkivaltaan kykenevänä hallitsijana mutta kuitenkin oikeudenmukaisena. Saksalaisissa tarinoissa Vlad kuvataan kielteisesti, mielipuolisena ja verenhimoisena tyrannina.[17] Niissä kuvataan yksityiskohtaisesti Vladin käyttämiä kidutus- ja surmaamismenetelmiä, usein liioitellen. Erään saksalaisen runon käännösvirheen pohjalta syntyi myös käsitys siitä, että Vlad nautti ihmisverta, minkä seurauksena jotkut myöhemmin yhdistivät hänet vampyyreihin.[18]

Tarinoiden lisäksi Vlad mainitaan myös monissa historiallisissa lähteissä, joissa häneen suhtaudutaan myös vaihtelevasti, myötämielisestä parjaavaan. Myös hänen omia kirjeitään on säilynyt.[19] Vlad oli melko tunnettu hahmo vielä 1500-luvulla Kaakkois- ja Keski-Euroopassa, Osmanien valtakunnassa ja Venäjällä. Sen jälkeen hänet unohdettiin pitkäksi aikaa Romanian ulkopuolella.[20]

Vampyyri Draculan esikuvana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1897 irlantilainen Bram Stoker julkaisi Dracula-romaaninsa, jonka päähenkilölle hän lainasi Vladin nimen.[21] Stokerin arvellaan ottaneen nimen erään vuonna 1820 julkaistun historiakirjan alaviitteestä, jossa kerrottiin: ”Dracula tarkoittaa valakian kielellä paholaista. Valakialaisilla oli silloin tapana antaa tämä sukunimi kenelle tahansa ihmiselle, joka herätti huomiota joko rohkeudellaan, julmilla teoillaan tai viekkaudellaan.” Stoker lainasi samasta kirjasta hahmonsa taustaksi myös muutaman historiallisen faktan Vladin elämästä. Sitä ei kuitenkaan tiedetä varmasti, tiesikö Stoker Vladin maineesta julmana seivästäjänä.[22]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hovi 2015, s. 11–12, 16.
  2. ↑ Hovi 2015, s. 13–16.
  3. ↑ Hovi 2015, s. 16–18.
  4. ↑ Hovi 2015, s. 18.
  5. ↑ Hovi 2015, s. 20–21.
  6. ↑ Hovi 2015, s. 21–22.
  7. ↑ Hovi 2015, s. 22–24.
  8. ↑ Hovi 2015, s. 24–25.
  9. ↑ Hovi 2015, s. 25–28.
  10. ↑ Hovi 2015, s. 29–34.
  11. ↑ Hovi 2015, s. 36–37.
  12. ↑ Hovi 2015, s. 39.
  13. ↑ Hovi 2015, s. 40–42.
  14. ↑ Hovi 2015, s. 46–51.
  15. ↑ Hovi 2015, s. 53–54.
  16. ↑ Hovi 2015, s. 53–54, 61.
  17. ↑ Hovi 2015, s. 53–55.
  18. ↑ Hovi 2015, s. 72–76.
  19. ↑ Hovi 2015, s. 55, 77.
  20. ↑ Hovi 2015, s. 82–88.
  21. ↑ Hovi 2015, s. 88.
  22. ↑ Hovi 2015, s. 108–111.
    Hovi, Tuomas: Ruhtinas Dracula, Pirullinen nimi sopi vampyyriksi. Tiede 3.1.2008. Viitattu 20.11.2015.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vlad_III&oldid=22716241”