Optinen kaksoistähti
Optinen kaksoistähti tarkoittaa tähtiparia, joka taivaalta tai kaukoputkesta katsottaessa näyttää muodostavan kaksoistähden ja joilla näyttää olevan jotakuinkin samanlainen kirkkaus (ts. molemmat tähdet näyttävät olevan hyvin lähellä toisiaan ja vaikuttavat olevan suunnilleen yhtä kirkkaita) mutta jotka todellisuudessa sijaitsevatkin hyvin kaukana toisistaan. Ne ovat Maasta katsottuna sattumoisin samassa suunnassa mutta aivan eri etäisyyksillä, ainakin usean valovuoden, mutta parhaimmillaan jopa tuhansien valovuosien päässä toisistaan. Tunnettu optinen kaksoistähti sijaitsee Otavan varressa, jossa Mizar ja Alcor näyttävät muodostavan parin.
Jos tähtien suuntaero on suurempi kuin 0,1 kaarisekuntia, ne voidaan erottaa kaukoputkella, ja silloin niitä sanotaan visuaaliseksi kaksoistähdeksi.[1] Optisia kaksoistähtiä löytyi hyvin paljon kaukoputken keksimisen jälkeen. Herschel mittasi vuonna 1780 yli 700 tähden muodostaman parin asemien muutoksia ja havaitsi, että noin 50 pareista muutti keskinäistä asemaansa kahden vuosikymmenen tarkkailun kuluessa.[2]
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Visuaalinen kaksoistähti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alfa Centauri
- Sirius
- Procyon
- Capella
- p Eridani
- Polaris
- Acrux
- Mizar-systeemi (Aa/Ab/Ba/Bb) ja (ei ajateltu olevan fyysinen ennen vuotta 2009) Alcor (itse kaksoistähti, siten Mizar Ca/Cb)
Optinen kaksoistähti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Epävarmoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alfa Centauri -järjestelmä (AB) ja Proxima Centauri (siten α Cen C): yleensä pidetään toisiinsa liittyneenä systeeminä
- Castor-järjestelmä (Aa/Ab/Ba/Bb) ja YY Geminorum (eli Castor Ca/Cb): yleensä pidetään fyysisenä systeeminä
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karttunen H., Oja H., Kröger P & Poutanen M: Tähtitieteen perusteet, s. 269. (Huom. vanha painos) Ursa, 1984. ISBN 9518593671
- ↑ Binary stars (Arkistoitu – Internet Archive) Astronomy 222: Birth and Death of Stars