Vihellys
Vihellys tai viheltäminen on äänen muodostamista hengittämällä ilmaa sisään tai puhaltamalla ilmaa ulos suusta. Ilmaa muokataan kielellä, huulilla, hampailla tai sormilla, jotta saadaan aikaan turbulenssi. Suu muodostaa äänelle kaikukammion. Viheltämiseksi kutsutaan myös sellaista apuvälinein tehtyä äänen tuottamista, jossa ääni muodostuu samalla periaatteella, esimerkiksi pilliin puhaltaminen tai höyrypillin vihellys. Myös jotkut eläimet voivat viheltää ja voimakasta tuulta voidaan kuvata viheltäväksi.[1]
Viheltäminen musiikissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viheltämistä voidaan käyttää musiikin tuottamiseen. Tunnettu levyttävä viheltäjä on esimerkiksi Roger Whittaker. Suomalaisista muusikoista viheltämisestään tunnetaan Kai Lind sekä etenkin Erkki Junkkarinen esimerkiksi Olavi Virran rumbakappaleessa ”Sydänsuruja” (1960) ja Junkkarisen omassa levytyksessä ”Kappale kauneinta Suomea” (1977). Myöhempiä vihellystä sisältäviä suomalaiskappaleita ovat muun muassa Pate Mustajärven soolotuotannon hitti ”Jukeboxin luona”[2] ja Stigin ”Viheltelen”.
Yksittäisistä musiikkikappaleista viheltämisestä tunnetuimpia ovat elokuvan Kwai-joen silta tunnussävelmänä tunnettu marssilaulu ”Colonel Bogey March”, Pat Boonen ”Love Letters in the Sand”, Bobby McFerrinin ”Don't Worry, Be Happy” ja Otis Reddingin ”(Sittin’ On) The Dock of the Bay” [3]. Suomalaisen kokkiohjelman Patakakkosen tunnussävelmä oli Roger Whittakerin viheltämä ”Finnish Whistler”. Alivaltiosihteeri-radio-ohjelman viikkovisan tunnus- ja taustamusiikkina soi Whittakerin ”Swaggy (Whistling Swagman)”. Kuuluisien pop- ja rockyhtyeiden biiseissä vihellystä kuullaan muun muassa Scorpionsin kappaleessa ”Wind of Change”[4] ja Guns N' Rosesin vuonna 1988 julkaistun GN’R Lies -albumin kappaleissa ”Patience” ja ”One in a Million”[5] ja yhtyeen Use Your Illusion II -albumin avaavassa kappaleessa ”Civil War”[6], The Lovin’ Spoonfulin kappaleessa ”Daydream”[7], Kentin kappaleessa ”Dom Andra”[8] ja Roxetten kappaleessa Joyride.[9]
Ruotsalainen luontodokumentaristinakin tunnettu Jan Lindblad oli taitava viheltäjä ja lintujen äänien matkija. Hänen vuonna 1977 levyttämä yhdysvaltalaisen kansanlaulun ”Shenandoah” tulkinta pysyi pitkään Ruotsin listaykkösenä ja pääsi vuonna 2009 mukaan kirjaan Tusen svenska klassiker, johon koottiin tuhat ruotsinkielisten kirjojen, elokuvien, äänilevyjen ja TV-ohjelmien klassikkoa[10][11].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nykysuomen sanakirja, 3. osa (S-Ö), 5. painos, s. 496, hakusanat vihellys ja viheltää. Porvoo: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09107-3
- ↑ Biografia | Pate Mustajärvi Pate Mustajärvi. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Sam Taylor: Blues man who provided the whistling on 'Dock of the Bay' The Independent. Viitattu 4.12.2018. (englanti)
- ↑ Scorpions: The Record Company Wanted Us to Remove the Whistling Part in 'Wind of Change' ultimate-guitar.com. Viitattu 4.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Guns N’ Roses 'GN’R Lies': A Track-by-Track Guide Ultimate Classic Rock. Viitattu 4.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Civil War - Guns N' Roses | Song Info | AllMusic AllMusic. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ “Daydream” - The Lovin’ Spoonful pastemagazine.com. Arkistoitu 4.12.2018. Viitattu 4.12.2018. (englanniksi)
- ↑ 2000-luvun ulkomaiset pophelmet: #40 Kent – Dom andra (2002) / Nuorgam NRGM.fi. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Joyride EW.com. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 4.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettäesserrei löytynyt - ↑ Gradvall, Jan ym. (2009): Tusen svenska klassiker: Böcker, filmer, skivor, tv-program från 1956 till i dag. Tukholma: Norstedt. ISBN 978-91-1-301717-4.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]