Ravistellun vauvan oireyhtymä
| Ravistellun vauvan oireyhtymä | |
|---|---|
 Nuoli osoittaa verenpurkaumaan, joka on vauvan kallon sisällä. Purkauman päällä on kallon murtuma. |
|
| Ala | pediatria |
| Oireet | joskus oireeton; oksentelu, tajunnanhäiriöt, hengityskatkokset, huono ruokahalu, ärtyneisyys |
| Kuolleisuus | 12–30 %[1] |
| Luokitus | |
| ICD-10 | T74.1 |
| ICD-9 | 995.55 |
| MedlinePlus | 007578 |
| MeSH | D038642 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Ravistellun vauvan oireyhtymä tarkoittaa oireita, vammoja ja löydöksiä, joita vauvan voimakas ravistelu tai hytkytys aiheuttaa aivojen, silmien ja mahdollisesti kaularangan alueelle.[1] Oireyhtymän kuvasi ensimmäiseksi 1970-luvulla radiologi, tohtori Caffey. Caffeyn mukaan teoria oli järkevä, mutta ei perustunut tieteelliselle tutkimukselle.[2]
Lievemmissä tapauksissa ravistelu ei välttämättä aiheuta oireita tai se oireilee vauvan ärtyneisyytenä. Vakavammissa tapauksissa vauva oksentelee, kokee hengityskatkoksia tai menee tajuttomaksi. Pahimmillaan vauvan ravistelu johtaa kuolemaan.
Syntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ravistellun vauvan oireyhtymäksi kutsuttu vaurio syntyy, kun vauvaa ravistellaan vähintään muutamia kertoja, mutta keskimäärin kymmenen kertaa edestakaisin. Vammojen aiheuttaminen vaatii aikuisen voimat eikä vauva itse ole voinut niitä aiheuttaa.[1] Vauvan kanssa leikkiminen tai muu tavallinen puuhailu ei ole vahingollista, mutta melko lievästäkin ravistelusta syntyvä vauvan pään hallitsematon edestakainen liike voi vaurioittaa aivojen ja selkäytimen liitoskohtaa ja pysäyttää hengityksen. Esimerkiksi tavanomaiset hyppyyttelyleikit, kuoppaiset vaunukävelyt tai vauvan kantaminen selkärepussa eivät aiheuta vaurioita[1].
Oireet ja seuraamukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oireiden vakavuus ja tyyppi vaihtelevat paljon syntyneen vamman tyypin mukaan. Oireyhtymässä tyypillisiä löydöksiä ovat aivokalvon alaiset verenpurkaumat (subduraalihematoomat) ja verkkokalvovuodot. Vakavia löydöksiä ovat aivojen ruhjevammat ja aksonien repeämät, jotka aiheuttavat yleensä nopeasti etenevän tajuttomuuden. Muita vakavampia oireita ovat oksentelu, hengityskatkokset ja muut kohtaukset sekä huono ruokahalu. Pienet aivokalvon alaiset verenpurkaumat saattavat olla joko oireettomia tai aiheuttaa ärtyneisyyttä.[1]
Pahimmillaan vauvan ravistelu voi aiheuttaa kuolemaan[1] johtavia hengitysvaikeuksia. Ravistelu voi olla erityisen kohtalokasta 2–3 kuukauden ikäisille vauvoille, koska tässä iässä lapsen niskan lihaksisto on heikko ja pään massa on suuri muuhun vartaloon nähden.
Vauvan ravistelu johtaa usein kuolemaan tai vauvan vaikeaan vammautumiseen. Erään tutkimuksen mukaan joka viides ravisteltu vauva menehtyi. Eloonjääneistä 55 prosenttia sai neurologisen vamman ja 65 prosentilla näköaisti heikkeni. Viidenneksellä henkiin jääneistä ei todettu kotiuttamishetkellä terveydellisiä haittoja.[3]
Torjuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoteen 1992 mennessä oli tehty useita kyselytutkimuksia, jotka käsittelivät vauvojen ravistelua. Niiden mukaan 25–50 % yhdysvaltalaisista teini-ikäisistä ja aikuisista ei tiennyt, että ravistelu voisi johtaa kuolemaan tai vammautumiseen. 1990–2000-luvuilla Yhdysvalloissa, Englannissa ja Kanadassa käynnistettiinkin kampanjoita, joiden tavoite oli ehkäistä vauvojen ravistelua.[1] Ravistellun vauvan oireyhtymää pyritään muissakin maissa torjumaan valistuksella, jonka viesti on, että ravistelu on vaarallista vauvalle. Suomessa on esimerkiksi levitetty "Käsiteltävä varoen" -julistetta ja esitettä.[4]
Oireiden muut aiheuttajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keripukin (C-vitamiinin puutos)[5] ohella moni lääketieteellinen tila, jopa ennen syntymää esiintyvä, voi muistuttaa ravistellun vauvan oireyhtymää. Pahoinpitelyn olettaminen pelkkien ravistellun vauvan oireyhtymän oireiden perusteella onkin saanut kritiikkiä tutkijoilta ja juristeilta. Lääketieteellisten asiantuntijatodistajien mukaan tapauksia ei ole tutkittu sen selvittämiseksi, mitkä muut tekijät voivat aiheuttaa ravistellun vauvan oireyhtymän piiriin luettuja oireita, ja niin kauan kuin näitä tekijöitä ei ole arvioitu, ei ole asiallista olettaa oireiden syyksi vain yksi mekanismi (ravistelu) ja jättää huomiotta muut mahdolliset aiheuttajat.[6] Jos oireet johtuvat vauvan ravistelusta, usein - joskaan ei aina - näyttöä on myös aiemmasta kaltoinkohtelusta. Näyttöä saattaa myös olla muunlaisesta pahoinpitelystä, kuten murtumia ja epätavallisissa paikoissa olevia mustelmia. Suurimmalla osalla potilaista näkyviä vammoja ei kuitenkaan ole.[1]
Heinäkuussa 2005 vetoomustuomioistuin kumosi Isossa-Britanniassa kolme vauvan ravistelusta annettua tuomiota ja päätti, että tyypilliset oireet eivät ole riittävä näyttö pahoinpitelystä, vaan myös kliininen historia on tärkeä. Arvostetussa British Medical Journalissa maaliskuun 27. päivän numerossa 2004 on kolme artikkelia - tapauskuvaus[7], pääkirjoitus[8] ja kirje[8] - joissa myös kyseenalaistetaan pelkkien oireiden riittävyys näytöksi ja varoitetaan liian pitkälle menevistä johtopäätöksistä pelkkien oireiden perusteella. Tästä huolimatta esimerkiksi Suomessa on tuomittu vauvan äiti pahoinpitelystä pelkkien oireiden perusteella[9].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
- ↑ a b c d e f g h Kivitie-Kallio, Satu & Tupola, Sarimari: Ravistellun vauvan oireyhtymä. Duodecim, 2004, 120. vsk, nro 19, s. 2306–2312. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ http://www.aapsonline.org/sbs/daubert.pdf
- ↑ King, W.J., et al., baby syndrome in Canada: Clinical characteristics and outcomes of hospital cases[vanhentunut linkki] Canadian Medical Association Journal (CMAJ), 2003. 168(2).
- ↑ http://www.evl.fi/kkh/to/kdy/sovintoon/vvv/varhaiskasvatus.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.emedicine.com/radio/topic628.htm
- ↑ http://www.jpands.org/vol11no1/leestma.pdf
- ↑ http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/328/7442/754
- ↑ a b http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/full/328/7442/766
- ↑ Joensuun käräjäoikeus r04/196, myöhemmin hovioikeudessa jossa tuomio pääosin pysyi, korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa