Nuoruus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Varhaisnuoruus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ihmisen ikäkaudet

Nuoruus on ihmisen ikäkausi lapsuudesta aikuisuuteen suurin piirtein ikävuosien 13–22 välillä. Tänä aikana ihminen käy läpi merkittäviä biologisia, kognitiivisia ja sosiaalisia muutoksia.

Käsitteen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus on nykymuodossaan melko uusi käsite. Teollisuusmaissa nuorista alettiin puhua vasta teollisen vallankumouksen seurauksena 1800-luvun puolivälissä. Sitä edeltäneissä maatalousyhteiskunnissa lapsia kohdeltiin vielä pieninä aikuisina, eikä eri-ikäisten lasten välillä tehty suurta eroa. Lapset auttoivat perheensä elannon hankkimisessa ja oppivat jo nuorina tulevat roolinsa yhteiskunnassa. Lapsen ja aikuisen merkittävin ero oli siinä, oliko hänellä omaisuutta.[1]

Teollisen vallankumouksen seurauksena ihmisten työ, koulutus ja perhe-elämä muuttuivat. Elämä muuttui vaikeammin ennustettavaksi, joten keskiluokkaiset vanhemmat laittoivat lapsensa kouluun opettelemaan asioita, joita nämä saattaisivat aikuisina elämässään tarvita. Nuoruus alettiin nähdä pitkänä valmistautumisena aikuisuuteen. Kun teollinen kehitys vähensi työvoiman tarvetta, nuoret syrjäytettiin työelämästä pidentämällä heidän koulutustaan. Samalla heitä voitiin suojella vaaralliselta tehdastyöltä. Koulunkäynnin seurauksena lapset eivät enää viettäneet aikaansa töissä vanhempiensa kanssa, vaan he olivat enemmän ikätoveriensa seurassa. Näin nuorten omat vertaisryhmät ja oma kulttuuri muodostuivat heille tärkeiksi.[1]

Nykyisin nuoruuden käsite on levinnyt käytännössä kaikkiin yhteiskuntiin. 1900-luvulla on alettu puhumaan myös teineistä, jolla viitataan nuorisoon enemmänkin kuluttajina.[1]

Moskovalaisia nuoria.

Ikärajojen määritys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskuntatieteilijät jakavat nuoruuden kolmeen vaiheeseen. Varhaisnuoruus käsittää suunnilleen ikävuodet 10–13, keskimmäinen vaihe ikävuodet 14–17, ja kolmas vaihe ikävuodet 18–21.[2]

Joskus nuoruuden katsotaan alkavan jo murrosiän alussa, joskus vasta sen päättyessä. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin konsensuslausuman mukaan nuoruusikä ajoitetaan yleisesti ikävuosiin 13–22.[3] Murrosikäisiä on sanottu myös varhaisnuoriksi. Nuoruuden loppu on sijoitettu milloin 21:n, milloin 24:n vuoden ikään. YK määrittelee nuoriksi kaikki 15–24-vuotiaat[4] ja Suomen nuorisolain mukaan nuoria ovat kaikki alle 29-vuotiaat.[5] Noin 20–35-vuotiaita kutsutaan joskus nuoriksi aikuisiksi.

Vuonna 2013 julkaistun Nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan nuorten itsensä mielestä nuoruus alkaa jo noin 10-vuotiaana ja päättyy noin 20-vuotiaana. Tutkimuksessa kysyttiin 7–29-vuotiailta, kokevatko he itsensä lapsiksi, nuoriksi vai aikuisiksi. Tuloksien mukaan esimerkiksi 11-vuotiaat kokivat itsensä yleensä jo nuoriksi ja toisaalta täysi-ikäisyyden saavuttaminen ei vielä tarkoita aikuisuutta. Tytöt kokivat aikuistuvansa keskimäärin poikia aiemmin, maaseudun nuoret kokivat aikuistuvansa varhemmin kuin kaupunkilaiset ja opiskelijat kokivat itsensä nuoriksi pitempään kuin työssäkäyvät.[4]

Ihminen käy nuoruusvuosinaan läpi monenlaisia suuria biologisia, henkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Tärkeimmät biologiset muutokset liittyvät murrosikään. Henkiset muutokset johtuvat aivojen eri alueiden ja järjestelmien kypsymisestä ja johtavat ajattelun muutoksiin etenkin hypoteettisten tilanteiden käsittelyssä ja abstrakteissa käsitteissä. Sosiaaliset muutokset liittyvät siihen, miten yhteiskunnan suhtautuminen muuttuu lapseen tämän kehittyessä nuoreksi. Hän saa esimerkiksi oikeuden mennä naimisiin, äänestää ja ajaa autoa.[6]

Nuoren psykososiaaliseen kehitykseen kuuluu esimerkiksi oman identiteetin kehittyminen, itsenäisyyden alkaminen, läheisten ihmissuhteiden solmiminen, seksuaalisuuden herääminen sekä henkilökohtaiset saavutukset ja menestys yhteiskunnassa.[7]

Pääartikkeli: Murrosikä

Murrosikä eli puberteetti on noin 11–17 ikävuoden väliin sijoittuva ikävaihe, jolloin ihmisestä tulee sukukypsä ja hänelle kehittyvät toissijaiset sukupuolitunnusmerkit.[8] Muutokset johtuvat sukupuolihormonien kiihtyvästä vaikutuksesta munasarjoihin ja kiveksiin. Murrosikäisen kokemia muita fyysisiä muutoksia ovat esimerkiksi pituuskasvupyrähdys, lihasten kasvu, äänenmurros, rintojen kasvu ja karvoituksen lisääntyminen. Tunteet voivat ailahdella, ja nuori alkaa itsenäistyä vanhemmistaan.[9]

Murrosiän jälkeinen nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tytöt kehittyvät usein fyysisesti naisiksi jo 15 vuoden ikään mennessä, mutta pojat jatkavat kasvamista vielä joskus yli 20-vuotiaaksi asti.[10]

Ikävuosien 15–18 aikana nuori etsii omaa identiteettiään ja irtautuu vanhemmistaan.[11]

Ihmisaivot saavuttavat aikuisen ja lähes lopullisen rakenteensa ja toimintakykynsä noin 25-vuotiaana. Vasta tällöin esimerkiksi etuotsalohkot ovat kehittyneet huippuunsa. Viimeiseksi nuorella kypsyvät ne aivojen alueet, jotka säätelevät aivotoimintojen yhteistoimintaa ja viestintää. Tällöin nuoren ajattelussa ovat kehittyneet aikuisen tasolle toiminnan suunnittelu, pitkäjänteinen ja tavoitteellinen toiminnan organisointi, oman toiminnan arviointi ja säätely, vaativat päättelyketjut ja abstrakti ajattelu.[12]

Ikävuosia noin 18–25 on kuvattu pitkittyneenä siirtymänä aikuisuuteen. Myös länsimaisen nuorisotutkimusten mukaan nuoruus on pidentynyt selvästi. Itä-Suomen yliopiston sosiologian lehtori Päivi Harisen mukaan esimerkiksi harva 18-vuotias pystyy tai edes haluaa vielä elää täysin omillaan. Esimerkiksi työelämään valmistutaan nykyään myöhemmin kuin ennen, ja työ luo mahdollisuuden elää taloudellisesti omillaan. Omilleen muuttaminen kovin nuorena itsenäistää osaa nuorista, mutta osalle käy huonosti. Tilastojen mukaan tytöt selviytyvät poikia paremmin. Nykyään harva solmii avioliiton tai rekisteröi parisuhteensa 18-vuotiaana.[13]

Nuorisokulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rullalautailu liitetään usein nuorisokulttuuriin. Kuva São Paulosta.
Pääartikkeli: Nuorisokulttuuri

Nuorisokulttuuri on nuorten alakulttuuri, joka koostuu nuorten tulkinnasta nykymaailmasta ja siitä pohjautuvasta käyttäytymis- ja pukeutumistavoista. Se on myös nuorien reaktio sille, mitä senhetkinen elämänympäristö on, ja se mitä nuorilta vaaditaan ja odotetaan aikuisena. Nuorisokulttuuri on yhteiskunnallinen ilmiö, joka on saanut alkunsa Yhdysvalloissa 1950-luvun alkupuolella, leviten hiljan myöhemmin myös muihin läntisiin teollisuusmaihin. Eräät kulttuurin piirteet vetoavat työläisnuorisoon, toiset keski- ja yläluokan nuorisoon. Kaupallistamisella on myös erittäin merkittävä osa nuorisokulttuurissa, sillä esimerkiksi tavarat ja vaatteet toimivat nuorison tyylien rakentajina, jolloin voidaan puhua pikemminkin nuorisomuodista tai nuorisomainonnasta.[14]

Nuorisorikollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Nuorisorikollisuus

Kriminologien mukaan crime drop, Euroopassa ja Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälissä alkanut rikollisuuden lasku johtuu yksilöiden kilpailua korostavasta talouskulttuurista. Sen vuoksi nuoret välttelevät rikoksia ja muita tahroja maineeseensa - tai Google-hakutuloksiin. Itsekurin arvostus nuorten keskuudessa on noussut paljon eikä rikoksilla saa hyväksyntää entiseen malliin. Suomessakin myös väkivalta, varastaminen ja ilkivalta ovat vähentyneet. Somen vuoksi myös nuoret liikkuvat vähemmän porukoissa kaupungilla.[15]

Suomessa nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä ja yhteisöllisyyttä, tukea nuorten harrastamista, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten elinoloja. Nuorisolaissa nuorella tarkoitetaan jokaista alle 29-vuotiasta.[5]

  1. a b c Steinberg 2017, s. 73–74.
  2. Steinberg 2017, s. 4.
  3. Konsensuskokous 2010: Nuorten hyvin- ja pahoinvointiselvitetty duodecim.fi. Arkistoitu
  4. a b Nuorten oma käsitys nuoruuden ”ikärajoista” selvitetty Tietoa nuorista. Viitattu 16.5.2017.
  5. a b Nuorisolaki Finlex.
  6. Steinberg 2017, s. 4–5.
  7. Steinberg 2017, s. 7–8.
  8. Lääketieteen sanasto: murrosikä Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 4.2.2021.
  9. Mitä murrosiässä tapahtuu? Hyvä kysymys. 14.9.2018. Väestöliitto. Viitattu 4.2.2021.
  10. 15–18-vuotiaan fyysinen kehitys 30.6.2021. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 18.11.2022.
  11. 15–18 v Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 18.11.2022.
  12. Nuoren aivojen kehitys 30.6.2021. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Viitattu 18.11.2022.
  13. Vasta 30-vuotias on aikuinen Savon Sanomat. Viitattu 16.5.2017.
  14. WSOY Facta nuorisokulttuuri[vanhentunut linkki]
  15. Mikko Puttonen HS: Tilastoissa näkyy romahdus: nuoret eivät juo, tappele tai varasta – mitä oikein tapahtui? Helsingin Sanomat. 30.4.2018.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Huttu, Tiina & Heikkinen, Kirsi: Pää kylmänä – näin tuet teinin aivojen itsenäistymistä. Werner Söderström Osakeyhtiö, 2020. ISBN 9789510445501
  • Siegel, Daniel J.: Brainstorm – nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys. Suomentanut Hartikainen, Teija. Viisas Elämä, 2023. ISBN 9789522608444
  • Sinkkonen, Jari: Nuoruusikä – miten lapsesta tulee nuori aikuinen? Werner Söderström Osakeyhtiö, 2023. ISBN 978-951-0-50153-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]