Divanadiinipentoksidi
Divanadiinipentoksidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | V2O5 |
Moolimassa | 181,88 g/mol |
Ulkomuoto | Keltainen kiteinen aine |
Sulamispiste | 690 °C [1] |
Kiehumispiste | 1 750 °C (hajoaa) [1] |
Tiheys | 3,4 g/cm3 [1] |
Liukoisuus veteen | 0,8 g/100ml[1] |
Divanadiinipentoksidi eli vanadiini(V)oksidi (V2O5) on yksi vanadiinin oksideista. Luonnossa divanadiinipentoksidia esiintyy harvinaisena shcherbinaiittimineraalina.[2]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa divanadiinipentoksidi on kiinteää keltaista jauhetta. Yhdiste on amfoteerinen aine eli se voi toimia sekä happona että emäksenä. Emäksisissä liuoksissa divanadiinipentoksidi esiintyy vanadaatti-ioneina (VO43-) ja happamissa olosuhteissa oksovanadiini-ioneina.[3]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Divanadiinipentoksidia voidaan valmistaa kuumentamalla vanadiinipitoista mineraalia alkalimetallisuolojen kanssa 700–850 °C:n lämpötilassa. Kuumennettuun seokseen lisätään vettä, jolloin saostuu niukkaliukoista natriummetavanadaattia. Natriummetavanadaattia käsitellään suola- tai typpihapolla sekä ammoniumsuoloilla ja kuumennetaan, jolloin muodostuu divanadiinipentoksidia.[4]
Divanadiinipentoksidia on mahdollista tuottaa myös kuumentamalla ammoniummetavanadaattia.[3]
- 2 NH4VO3 → V2O5 + 2 NH3 + H2O
Yhdistettä syntyy myös sivutuotteena tuotettaessa uraania vanadiinia sisältävästä kamotiittimineraalista.[4]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa divanadiinipentoksidista käytetään erilaisten metalliseosten valmistukseen. Yhdistettäessä käytetään muun muassa raudan ja vanadiinin sekä alumiinin ja vanadiinin metalliseosten tuotannossa.[4]
Divanadiinipentoksidia käytetään rikkihapon valmistuksessa kontaktiprosessilla katalyyttinä. Aine katalysoi rikkidioksidin hapettumista rikkitrioksidiksi. Divanadiinipentoksidi pelkistyy divanadiinitetroksidiksi ja rikkidioksidi hapettuu. Divanadiinitetroksidi reagoi hapen kanssa muodostaen divanadiinipentoksidia.[5]
Divanadiinipentoksidi on hapetin ja orgaanisessa kemiassa sitä käytetään yhdisteiden synteesissä. Ainetta käytetään muun muassa valmistettaessa ftaalianhydridiä naftaleenista, adipiinihappoa sykloheksanolista, propaanihappoa propaanista ja asetaldehydiä etanolista.[4]
Muita divanadiinipentoksidin käyttökohteita ovat lasin ja keramiikan värjääminen keltaiseksi, depolarisaattorina, valokuvien kehityksessä ja estämässä UV-säteilyn siirtymistä lasissa.[6]
Turvallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Divanadiinipentoksidi on ihmiselle myrkyllistä. Aineen joutuminen hengitykseen aiheuttaa vaikeutunutta hengitystä ja kipua kurkussa. Nieleminen voi aiheuttaa huonoa oloa ja oksentelua sekä tajuttomuuden.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Divanadiinipentoksidin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 30.6.2009
- ↑ Shcherbinaite Mindat.org. Viitattu 29.6.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Vanadium pentoxide Zibo Baida chemical Co.,LTD. Arkistoitu 14.9.2010. Viitattu 30.6.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d Vanadiumpentoxide IARC Monographs. Viitattu 30.6.2009. (englanniksi)
- ↑ Douglas K. Louie: Handbook of Sulfuric Acid Manufacturing. DKL Engineering, Inc, 2005. ISBN 978-0-9738992-0-7 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.6.2009). (englanniksi)
- ↑ Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 964. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 30.6.2009). (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Divanadiinipentoksidin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 28.1.2015.