Valajaskosken vesivoimalaitos
| Valajaskosken vesivoimalaitos | |
|---|---|
 Näkymä voimalaitoksesta alavirtaan. |
|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Rovaniemi |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 1957 |
| Valmistunut | 1960 |
| Perustaja | Kemijoki Oy |
| Pääurakoitsija | Hemmo Arponen |
| Suunnittelija | Imatran Voima Oy & Kai Blomstedt |
| Omistaja | Kemijoki Oy |
| Pato | |
| Tyyppi |
gravitaatiopato (betoni), maapato |
| Vesistö | Kemijoen vesistö |
| Joki tai koski | Kemijoki [1] |
| Korkeus | 26 m |
| Juoksutuskanavia | 4 |
| Yläpuolinen patoallas | |
| Nimi | Valajaskosken voimalan allas |
| Järvinumero | 65.132.2.001 |
| Pinta-ala | 13,6 km² [2] |
| Keskikorkeus | 74,1 m [1] |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi | jokivoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima |
| Pudotuskorkeus | 11,5 m |
| Rakennevirtaama | 1 050 m³/s |
| Turbiinit | 3 × Kaplan (33,6 MW) |
| Kapasiteetti | 101 MW |
| Vuosituotanto | 365 GWh |
 Valajaskosken vesivoimalaitos |
|
| Commons | luokka |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Valajaskosken voimalaitos on Kemijoki Oy:n omistama vesivoimalaitos Kemijoessa Rovaniemellä noin 15 kilometriä kaupungista alavirtaan eli etelään.[3][4]
Voimala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalan alueella on maapatoa 370 metriä, korkeimmillaan 26 metriä, sekä betonipatoa 158 metriä. Voimalapadossa on neljä tulva-aukkoa. Voimalan putouskorkeus on 11,5 metriä, ja siinä on kolme pystyakselista koneistoa. Niissä on Kaplan-turbiinit, jotka tuottavat tehoa yhteensä 101 MW eli kukin 33,6 MW. Koneistot peruskorjattiin vuosina 2001–2003. Peruskorjauksen ja vuonna 2003 tehdyn perkauksen jälkeen voimalan teho nousi 31 MW. Koneistojen turbiinien juoksupyörän halkaisija on 6,756 metriä ja pyörimisnopeus 75 kierrosta minuutissa. Keskivesiolosuhteissa voimalan vuotuinen energiantuotto on 365 GWh, kun rakennusvirtaama on 1 050 m³ vettä sekunnissa.[3][4]
Voimalan yläkanava on 150 metriä ja alakanava 330 metriä pitkä. Alakanavan pohjan leveys on 95 metriä.[3][4]
Valmetin Rautpohjan tehdas Jyväskylästä toimitti voimalaitoksen patoon kolme patoluukua, joiden koko on 16*14,4 metriä ja yhden kooltaan 16*10,4 metriä. Ne olivat kaikkien aikojen suurimmat Rautpohjan tehtaan valmistamat voimalaitoksen patoluukut. Patoluukkujen valmistaminen lopetettiin tämän tilauksen jälkeen ja tehdas keskittyi pelkästään paperikoneiden valmistamiseen.[5]
Patoallas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valajaskosken voimalan altaan pinta-ala on 1 400 hehtaaria eli 14 km². Se on 13,1 kilometriä pitkä ja 9,8 kilometriä leveä. Järven rantaviivan pituus on 81 kilometriä. Patoaltaan vedenpinnan korkeus on 74,1 metriä mpy.[2][1][6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalaitos valmistui vuosien 1957 ja 1960 välisenä aikana. Työvoimaa rakennustöissä oli enimmillään noin 1 400 henkeä. Voimalan suunnittelusta vastasi Imatran Voima Oy, arkkitehtina toimi Kai Blomstedt ja rakennustyömaan päällikkönä diplomi-insinööri Hemmo Arponen.[3][4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi kuuluu Kemijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 65) Ala-Kemijoen alueella (65.1) Petäjäskosken voimalaitoksen alueeseen (65.13), jonka Niskanperän alueella (65.132) patoallas sijaitsee.[7]
Valajaskosken voimalan altaan alueella on 20 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Salmijärvi (128 ha), Harjulampi (43 ha) ja Keinuvuopaja (24 ha), joita erottaa joesta penger tai kannas. Rautiojärvi (22 ha) laskee altaaseen Paavonojaa myöten ja Mäntylampi (10 ha) Povariojaa myöten Illinvuopajaan.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Valajaskosken voimalan allas, Rovaniemi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ a b Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 12.6.2017.
- ↑ a b c d Raimo Seppälä: Nykyinen Kemijoki. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-02424-8
- ↑ a b c d Valajaskosken voimalaitos (Kemijoki Oy) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jokinen, Jukka: Tykki taipui paperikoneeksi. Valmet Rautpohja 1938-1988. Valmet Paperikoneet Oy, 1988. ISBN 951-95880-6-X
- ↑ Valajaskosken voimalan allas, Rovaniemi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ a b Valajaskosken voimalan allas (65.132.2.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.6.2017.