Vainoaminen
Vainoaminen on rikos, johon syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista. Vainoamisen on oltava sellaista, että se aiheuttaa vainotussa pelkoa tai ahdistusta.[1] Vainoamisesta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen enintään kahdeksi vuodeksi.[2]
Vainoamisen tulee olla oikeudetonta, eli teot ovat perusteettomia ja ne tapahtuvat vastoin kohteen tahtoa. Vainotun ei tarvitse sanallisesti ilmaista, että hän ei tahdo yhteydenottoja, vaan tahdonvastaisuus päätellään olosuhteista.[2] Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos eli syyttäjä nostaa siitä syytteen, vaikka asianomistaja ei vaatisi rangaistusta.[1]
Vainoaminen on melko yleinen ilmiö, joka on viime vuosikymmeninä tullut keskeiseksi aiheeksi oikeuspsykologisessa tutkimuksessa.[3] Se voi olla vaanimista,[4] eli slangissa stalkkaamista (englannin sanasta stalk), joka tarkoittaa jonkun ihmisen ja tämän toiminnan luvatonta seuraamista hyväksikäyttämällä erilaisia teknisiä (tietokone, puhelin, posti, rekisterit, tiedotusvälineet) ja muita keinoja (sosiaaliset verkostot, fyysinen seuranta).
Stalkkeri (vaanija) tarkoittaa henkilöä, joka seuraa kohdetta.
Yhdeksässä muussa EU-maassa on voimassa niin sanottu anti-stalking-laki.[4]
Pahimmillaan stalkkerointi johtaa kohteelle tehtäviin uhkauksiin ja väkivallantekoihin. Lievimmillään se voi olla suosikkilaulajan internet-nimimerkin selvittämistä.
Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa 19 prosenttia miehistä ja alle 30 prosenttia naisista on kokenut vainoa.[5]
Suomessa vuonna 2010 tehdyn väitöstutkimuksen mukaan vaanija ja uhri tuntevat usein toisensa entuudestaan. Saman tutkimuksen mukaan erityisen alttiita vaanimiselle olivat naisopiskelijat, joiden häiritsijät olivat usein tuttuja miehiä.[4] Vainoaminen voi saada myös digitaalisen väkivallan muotoja, eli siinä hyödynnetään digitaalisia laitteita tai internetyhteyksiä.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Rikoslaki ja vainoaminen Minilex. Minilex Oy. Viitattu 19.5.2020.
- ↑ a b Vainoaminen koostuu arkipäiväisistä teoista Minilex. Viitattu 19.5.2020.
- ↑ Helinä Häkkänen: Vainoaminen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2008, 124. vsk, nro 7, s. 751-6. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 1.4.2013.
- ↑ a b c Yle, Uutiset
- ↑ Ei ole oikein, että uhri kantaa digitaalisen väkivallan seuraukset Helsingin Sanomat. 28.11.2024.
- ↑ Hakkarainen, Louna: Digitaalinen väkivalta parisuhteessa ja sen jälkeen, s. https://www.naistenlinja.fi/digitaalinen-vakivalta-opas/.++Naisten Linja, 2019.