Kuolemansyy
Kuolemansyy eli kuolinsyy on sairaus tai tapahtuma, joka aiheuttaa henkilön kuoleman. Lääkäri kirjaa kuolemansyyn kuolintodistukseen. Kuolintodistukseen merkitään myös kuolemanluokka, joita ovat Suomessa tauti, ammattitauti, tapaturma, lääketieteellinen hoito tai tutkimustoimenpide, itsemurha, henkirikos, sota ja epäselvä kuolema. Kuolemansyyn selvittämiseksi voidaan tehdä lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus.
Suomessa on tilastoitu vuodesta 1987 lähtien peruskuolemansyy, välitön kuolemansyy, välivaiheen kuolemansyy ja kolme myötävaikuttavaa kuolemansyytä, jotka ilmoitetaan kuolintodistuksessa. Tilastoissa mainittu kuolemansyy on lähes aina peruskuolemansyy.
Suomessa kuolemansyyn selvittämistä säädellään lailla (459/1973) ja asetuksella (948/1973) kuolemansyyn selvittämisestä. Niitä tarkentaa Lääkintöhallituksen yleiskirje n:o 1789 (1.4.1983).
Peruskuolemansyy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peruskuolemansyy tarkoittaa tautia, josta kuolemaan johtavien sairaustilojen sarja alkoi. Jos kuolemanluokka on muu kuin tauti, peruskuolemansyyllä ilmaistaan niitä tapaturmaan tai väkivaltaan liittyviä olosuhteita, joista kuolemaan johtanut vamma tai myrkytys aiheutui. Peruskuolemansyyn merkitsemisessä käytetään WHO:n kansainvälistä ICD-10-tautiluokitusta.[1]
Suomessa Tilastokeskus kokoaa peruskuolemansyyt vuosittain kuolemansyytilastoiksi. Uusimpien vuoden 2005 tilastojen mukaan yleisimmät kuolemansyyt työikäisillä miehillä olivat alkoholisyyt ja sepelvaltimotauti ja naisilla rintasyöpä ja alkoholisyyt.[2]
Välitön kuolemansyy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Välitön kuolemansyy tarkoittaa tautia, vikaa tai vammaa, jonka oireisiin henkilö kuolee. Välittömäksi kuolemansyyksi ei kuitenkaan lueta kuoleman mekanismeja kuten sydänpysähdystä. Toisinaan peruskuolemansyystä kuolemaan johtava kausaalinen sarja puuttuu, jolloin peruskuolemansyy on samalla myös välitön kuolemansyy. Välitöntä kuolemansyytä ei yleensä ilmaista kuolemansyytilastoissa.[1] Välitön kuolemansyy voi olla esimerkiksi keuhkokuume.
Välivaiheen kuolemansyy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Välivaiheen kuolemansyy on tauti tai tila, joka johtaa peruskuolemansyystä välittömään kuolemansyyhyn.
Myötävaikuttava kuolemansyy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myötävaikuttava kuolemansyy on henkilöllä ollut muu sairaus tai tila, joka on myötävaikuttanut kuolemaan johtaneen tilan kehittymiseen. Myötävaikuttava kuolemansyy ei ole kuitenkaan suorassa syy-seuraussuhteessa kuolemaan. Kuolintodistukseen voidaan merkitä enintään kolme myötävaikuttavaa kuolemansyytä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tilastokeskus: Käsitteet ja määritelmät. Sivu luettu 14.2.2007.
- ↑ Tilastokeskus: Alkoholikuolemat lisääntyivät edelleen vuonna 2005. Tiedote (31.10.2006). Sivu luettu 14.2.2007.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuolemansyyt 2015 (Tilastokeskus, 30.12.2016) (Tilasto kuolemansyistä Suomessa) (stat.fi)
- Itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna 2015 (30.12.2016) - Lisätietoa eri kuolemansyistä eriteltynä löytyy linkeistä (stat.fi)
- Global and regional mortality from 235 causes of death for 20 age groups in 1990 and 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010 (Lancet. 2012 Dec 15;380(9859):2095-128) (englanniksi) (thelancet.com)