Richard Rautalin

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Väinö Richard Rautalin)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Väinö Richard (Rikhard) Rautalin (14. helmikuuta 1891 Kalvola – 8. tammikuuta 1943 Lempäälä) oli suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari, joka asui Tampereella ja viimeksi Lempäälässä. [1]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautalinin vanhemmat olivat seppä Erik Konstantin Rautalin ja Emilia Lindberg. Hän oli naimisissa vuodesta 1924 Aili Emilia Liljan kanssa. Heidän pojastaan Tuomas Erik Rautalingosta (s. 1928) tuli lääkäri.[2] Rautalin kävi Taideteollisen keskuskoulun iltakursseilla 1908–1911 ja opiskeli sitten kuvanveistäjä Emil Wikströmin johdolla 1911–1913 Sääksmäellä Visavuoressa. Hän teki opintomatkat Italiaan 1924 ja 1926, ja hänen veistoksissaan näkyikin antiikin taiteesta saatu vaikutus.lähde?

Rautalin muutti 1915 Tampereelle, jossa hän asui vuoteen 1934. Viimeiset vuotensa Rautalin asui perheineen Lempäälässä. Hän oli Tampereen taiteilijaseuran puheenjohtajana 1934–1935. Rautalin kuoli 51-vuotiaana tammikuussa 1943, ja hänet on haudattu Lempäälään Pyhän Birgitan kirkon hautausmaalle.[1]

Rautalin osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1913, 1930 ja 1939. Omat näyttelyt hän piti 1921 ja 1925 sekä kolmen taiteilijan ryhmässä 1932. Kaikkiaan Rautalin teki elämänsä aikana noin 600 veistosta, joista usea on esillä Tampereen keskustassa. Hänen kuolemansa jälkeen pystytettiin hänen tekemänsä Vesilahden, Kurun, Kangasalan ja Messukylän sankaripatsaat. Rautalinin maalaamista noin 400 muotokuvasta on tunnetuimpia F. E. Sillanpään muotokuva vuodelta 1921.lähde?

Veistoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Harteillaan maljaa kannattava mies Keskuskeittiön talon (nyk. hautaustoimisto) katolla, 1922, Satakunnankatu 14, Tampere [3]
  • Haarlan palatsin portaiden graniitti-ilvekset, 1924, Tampere
  • Elokuvateatteri Kino-Palatsin kipsireliefit, 1929, Tampere
  • Madonna ja lapsi, marmorireliefi, 1929, Emil Aaltosen museo, Tampere [1]
  • Tampereen työväentalon laajennusosan 2. kerroksen ulkoreliefit, 1930, Hallituskatu, Tampere [1]
  • Veikko Leukun muistoreliefi, 1930, Tampere[4]
  • Kullattu puinen alttariveistos Kristus, 1932, Viinikan kirkko, Tampere
  • Oripäänkankaalla helmikuussa 1918 surmattujen valkoisten muistomerkki, 1932, Myllykylä, Oripää [5]
  • Tampere-veistos, 1934, Työnpuisto, Tampere
  • Vapaussodan muistomerkki (Vapauden miekka), 1934, Kirkkotori, Lempäälä [6]
  • Kustaa Hiekan kipsinen muotokuvareliefi, 1937, Hiekan taidemuseo, Tampere [1]
  • Suihkukaivoveistos Kevät, 1937, Pyynikin kirkkopuisto, Tampere
  • Tanssiva tyttö, 1950, Sorsapuisto, Tampere (valmistettu vuodelta 1938 olevan kipsivaloksen pohjalta)
  • Rukoileva sotilas, kipsivalos 1940, valettu pronssiin 1989, Tampereen sotainvalidien veljeskodin Tammenlehväkeskuksen aula [1]

Sankaripatsaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vesilahti, kirkon sankarihautausmaan muistomerkki v. 1946[7]
  • Kangasala, kirkon sankarihautausmaan muistomerkki v. 1940 (kipsi pienoisveistos), varsinainen patsas kuvanveistäjä Frans Pehrman paljastettu 1947.
  • Tampere, Messukylän kirkon hautausmaalla v. 1946
  • Kuru, kirkon sankarihautausmaan "Talvisoturit" v. 1946
  • Länsi-Teiskon sankarihautausmaa v. 1954

Kuvia julkisista teoksista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Veikko Koskelan muistomerkki, 1920, Orivesi.
    Veikko Koskelan muistomerkki, 1920, Orivesi.
  • Ilvekset, 1924, (vasen), Tampere.
    Ilvekset, 1924, (vasen), Tampere.
  • Ilvekset, 1924, (oikea), Tampere.
    Ilvekset, 1924, (oikea), Tampere.
  • Vapautemme puolesta, 1932, Oripää.
    Vapautemme puolesta, 1932, Oripää.
  • Tampere-veistos, 1934, Tampere.
    Tampere-veistos, 1934, Tampere.
  • Vapauden miekka, 1934, Lempäälä.
    Vapauden miekka, 1934, Lempäälä.
  • Kevät, 1937, Tampere.
    Kevät, 1937, Tampere.
  • 1939 1945 sotien muistomerkki, 1940, Tampere.
    1939 1945 sotien muistomerkki, 1940, Tampere.
  • Lamminpään sankariristi, 1947, Tampere.
    Lamminpään sankariristi, 1947, Tampere.
  • Tanssiva tyttö, 1950, Tampere.
    Tanssiva tyttö, 1950, Tampere.
  • Runoilija ja muusa, yhdessä Kalevi Kankaalan kanssa, 1926, 1990, Lempäälä.
    Runoilija ja muusa, yhdessä Kalevi Kankaalan kanssa, 1926, 1990, Lempäälä.
  • Harteillaan maljaa kannatteleva mies, Tampere.
    Harteillaan maljaa kannatteleva mies, Tampere.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f "Kevät" suihkukaivon veistäjän Richard Rautalinin syntymästä 125 vuotta. Joelin (Joel Niininen) kirjoituksia 22.12.2015
  2. ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 523. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  3. ↑ Väinö Richard Rautalin (1891-1943) Tampere, julkiset veistokset ja monumentit. Tampereen kaupunki, Tampereen nykytaiteen museo. Viitattu 12.12.2016.
  4. ↑ ”Kurun” uhrien hautamuistomerkit paljastetaan tänään Tampereen, Kurun ja Teiskon yhteishaudoilla. Aamulehti, 7.9.1930, nro 240, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.2.2021.
  5. ↑ Oripäänkankaan tapahtumat helmikuussa 1918 Oripään kunnan sivusto
  6. ↑ Lempäälän muistomerkit ja taideteokset
  7. ↑ Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit. Espoo: Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1, Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Richard_Rautalin&oldid=22841469”