1. FC Union Berlin
| 1. FC Union Berlin | ||||
|---|---|---|---|---|
 |
||||
| Koko nimi | 1. Fußballclub Union Berlin e. V. | |||
| Perustettu | 20. tammikuuta 1966 | |||
| Kenttä | Stadion An der Alten Försterei | |||
| – kapasiteetti | 22 012 | |||
| Sarja | Bundesliiga | |||
| Puheenjohtaja |
 Dirk Zingler |
|||
| Päävalmentaja |
 Nenad Bjelica |
|||
|
||||
1. FC Union Berlin on vuonna 1966 perustettu berliiniläinen jalkapalloseura, joka pelaa tällä hetkellä Bundesliigassa. Seuran kotipaikka on Berliinissä Köpenick ja se on samalla Berliinin toiseksi suurin jalkapalloseura.[1] Seura perustettiin vuonna 1966, mutta sen juuret ovat vuonna 1906 perustetussa FC Olympia Oberschöneweidessa. Joukkue on myös noussut eräänlaiseen kulttimaineeseen taustansa takia. Seuran parhaat DDR:n jälkeiset vuodet olivat 2001–2004, jolloin se pelasi 2. Bundesliigassa. Kaudeksi 2009–2010 seura palasi jälleen 2. Bundesligaan, jossa se siitä lähtien pelasi kunnes kauden 2018–2019 päätteeksi seura nousi historiansa ensimmäisen kerran pääsarjaan. Nousun varmisti 0–0-tasapeli VfB Stuttgartia vastaan.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1906–1949
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuran juuret ovat vuonna 1906 perustetussa SC Olympia 06 Oberschöneweidessa. Tämä seura otti nimekseen SC Union 06 Oberschöneweide vuonna 1910. Seura oli yksi Saksan parhaista seuroista sotien välisenä aikana ja sijoittui muun muassa toiseksi vuonna 1923, Hamburger SV:n voittaessa mestaruuden. Seuran sinisen värin takia joukkuetta kutsuttiin nimellä ”Schlosserjungs” ("seppäpojat" / "haalaripojat"), koska työväestön yleisesti pukemien työvaatteiden väri oli sininen. Samoihin syihin pohjautuu seuran nimitys ”Eisern Union” (rautainen unioni). Tämä on osasyy, minkä takia seuraa pidetään työväen joukkueena.
Kun natsi-Saksa perusti vuonna 1933 Gauliga-sarjan, meni SC Olympia 06 Oberschöneweide pelaamaan Gauliga Berlin-Brandenburgiin. Seura nousi ja laski monesti eri sarjojen välillä aina toisen maailmansodan loppuun saakka. Parhaimmillaan joukkue voitti Gauliga-liigan vuonna 1940. Kun toinen maailmansota päättyi, määräsivät liittoutuneet hajauttamaan kaikki yhdistykset. Tämän seurauksena aloitti uusi poliittisesti korrekti SG Oberschöneweide -seura, joka lähti pelaamaan kaupunkisarjaa vuonna 1945. Joukkue ei päässyt juuri perustettuun Berliinin Oberligaan, vaan pääsi sinne vasta vuonna 1947. Berliinin Cupin joukkue voitti vuosina 1947 ja 1948. Kaudella 1948–1949 nimi vaihdettiin SG Oberschöneweideen.
1949–1986
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylmän sodan jännitteiden takia Neuvostoliiton miehittäjät eivät antaneet seuralle lupaa matkustaa pelaamaan ulkomaille otteluita. Monet seuran pelaajat pakenivat kuitenkin Länsi-Saksaan, mikä tuotti osittaista pelaajapulaa. Länteen paenneet perustivat oman joukkueen nimeltä Sport-Club Union 06 Berlin ja idässä olijat jatkoivat nimellä Union Oberschöneweide. Lännessä perustettiin vielä kolmas seura nimeltä Berliner Ball-Club Südost. Pelaajien valumien länteen loppui Berliinin muurin rakentamisen jälkeen.
Union Oberschöneweide kävi vuosien saatossa monet nimet läpi. Vuonna 1951 nimi vaihdettiin BSG Motor Oberschöneweideen, vuonna 1955 SC Motor Berliniin, vuonna 1957 TSC Oberschöneweideen, vuonna 1963 vielä TSC Berliniin ja lopulta vuonna 1966 nimi vaihdettiin nykyisekseen eli 1. FC Union Berliniin. Nimen seurauksena joukkue voitti FDGB-Pokalin 1968. Ennen Saksan jälleenyhdistymistä joukkue oli lähellä voittaa FDGB-Pokalin toistamiseen, mutta joutui lopulta tyytymään kakkossijaan, kun Lokomotive Leipzig oli parempi vuoden 1986 kisassa.
1986–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksojen yhdistyminen oli joukkueelle taloudellisesti farssi. Seura olisi pelillisesti voinut nousta vuosina 1993–1994 2. Bundesliigaan, mutta taloudelliesti ei. Seuralla oli vuonna 1997 pahimmillaan 2,56 miljoonan euron velat, jotka vaikeuttivat liigalisenssin saantia. Vihdoin seuran onnistui nousta 2. Bundesliigaan vuonna 2001 voitettuaan Regionalliga Nordostin ja heti ensimmäisenä vuotena komea loppusijoitus joukkueen ollessa kuudes. Union Berlin pääsi myös UEFA Cupin toiselle kierrokselle vuonna 2002, jolloin voittivat avauskierroksella FC Hakan. Seura onnistui olemaan historiansa aikana 2. Bundesliigassa kaiken kaikkiaan kolme kautta ennen putoamistaan. Kaudeksi 2008–2009 joukkue nousi 3. Ligaan.
Stadion
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue pelaa pelinsä Stadion An der Alten Förstereilla, joka on rakennettu 1920-luvulla. Stadion oli jo huonossa kunnossa, minkä takia se tarvitsi remontoinnin, jos seura haluaisi nousta 2. Bundesliigaan. Seuran fanit päättivätkin kunnostaa areenan, jotta nousu onnistuisi.[3] FC Union Berlin avasi kotisivuilleen web-kameran, jolta sai seurata areenan kunnostusta[4]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seuran pahin vihollinen on BFC Dynamo, jonka kanssa seuralla on ollut yhteenottoja aina BFC Dynamon perustamisen jälkeen vuonna 1966.[5] BFC Dynamoa pidettiin Stasin lemmikkinä kun taas Unionin takana oli Vapaa Saksan ammattiyhdistysten liitto.
- Unionin virallinen laulu on Nina Hagenin laulama ”Eisern Union”.
- Seuralla on lämmin suhde Hertha BSC:n kanssa. Joukkueiden välisessä ystävyysottelussa Berliinin olympiastadionilla oli esimerkiksi 50 000 katsojaa.
- Myös berliiniläisseura SC Union 06 Berlin on läheinen Unionin kannattajille.
Viime kaudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kausi | Liiga | sijoitus (joukkueiden lkm.) |
|---|---|---|
| 1989–1990 | DDR-Liga A | 2 (18) |
| 1990–1991 | NOFV-Liga A | 1 (16) 3 (4) |
| 1991–1992 | Oberliga Nordost Mitte | 1 (20) 4 (4) |
| 1992–1993 | Oberliga Nordost Mitte | 1 (17) 1 (3)* |
| 1993–1994 | Oberliga Nordost Mitte | 1 (16)* 4 (5) |
| 1994–1995 | Regionalliga Nordost | 3 (18) |
| 1995–1996 | Regionalliga Nordost | 2 (18) |
| 1996–1997 | Regionalliga Nordost | 5 (18) |
| 1997–1998 | Regionalliga Nordost | 6 (18) |
| 1998–1999 | Regionalliga Nordost | 6 (18) |
| 1999–2000 | Regionalliga Nordost | 1 (18) 2 (3) |
| 2000–2001 | Regionalliga Nord | 1 (18) |
| 2001–2002 | 2. Bundesliga | 6 (18) |
| 2002–2003 | 2. Bundesliga | 9 (18) |
| 2003–2004 | 2. Bundesliga | 17 (18) |
| 2004–2005 | Regionalliga Nord | 19 (19) |
| 2005–2006 | Oberliga Nordost-Nord | 1 (16) |
| 2006–2007 | Regionalliga Nord | 12 (19) |
| 2007–2008 | Regionalliga Nord | 4 (19) |
| 2008–2009 | 3. Liga | 1 (20) |
| 2009–2010 | 2. Bundesliga | 12 (18) |
| 2010–2011 | 2. Bundesliga | 11 (18) |
| 2011–2012 | 2. Bundesliga | 7 (18) |
| 2012–2013 | 2. Bundesliga | 7 (18) |
| 2013–2014 | 2. Bundesliga | 9 (18) |
| 2014–2015 | 2. Bundesliga | 7 (18) |
| 2015–2016 | 2. Bundesliga | 6 (18) |
| 2016–2017 | 2. Bundesliga | 4 (18) |
| 2017–2018 | 2. Bundesliga | 8 (18) |
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saksan mestaruus:
- Toinen sija: 1923
- FDGB-Pokal: 1
- Mestari 1968
- Toinen sija 1986
- Saksan Cup:
- Toinen sija 2001
- UEFA Cup:
- UEFA Cupin toinen kierros 2001–2002
- Gauliga Berlin-Brandenburg: 1
- Voittaja 1940
- Regionalliga Nordost: 1
- Voittaja 2000–2001
- Berliinin Cup: 4
- Voittaja 1947, 1948, 1994 ja 2007
Entisiä valmentajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.berliner-fussball.de/meldungen/00210_statistik_lsb_2008feb22_fs.shtml
- ↑ Ville Väänänen: Union Berlin teki historiaa – nousi ensimmäisen kerran Bundesliigaan Ilta-Sanomat. 27.5.2019. Viitattu 27.5.2019.
- ↑ http://www.theoffside.com/leagues/bundesliga/1-fc-union-berlin-has-the-the-hardest-working-fans-in-the-world.html
- ↑ http://www.fc-union-berlin.de/default.php?content=baucam
- ↑ http://www.abseits-soccer.com/clubs/unionbe.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virallinen kotisivu
- Fanisivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Eisern Union (Arkistoitu – Internet Archive)