Ultraviolettitähtitiede

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ultraviolettiastronomia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Spiraaligalaksi Messier 81 GALEXin ultravioletti-kuvassa. Credit:GALEX/NASA/JPL-Caltech.

Ultraviolettitähtitiede on tähtitieteen osa-alue, jossa avaruuden kohteita tutkitaan sähkömagneettisen säteilyn ultravioletilla (UV) aallonpituusalueella. Aallonpituusalueeksi määritetetään tavallisesti 10–320 nanometriä.[1] Koska ilmakehä ei juurikaan päästä ultraviolettisäteilyä lävitseen, joudutaan havainnot tekemään havaintolaitteilla, jotka on viety avaruuteen ilmakehän ulkopuolelle.[1] Esimerkiksi Hubble-avaruusteleskooppi tekee havaintoja myös UV-alueella.

Ultraviolettihavainnoilla selvitetään tähtienvälisen aineen kemiallista koostumusta, tiheyksiä ja lämpötiloja sekä kuumien nuorten tähtien lämpötiloja ja koostumusta. UV-havainnot antavat oleellista tietoa myös galakseista.

Ultraviolettihavainnoissa maailmankaikkeus näyttää varsin erilaiselta kuin näkyvän valon alueella. Useimpia tähtiä voi pitää varsin viileinä niiden lähettämän säteilyn suhteen arvioituna. Suurin osa tähdistä lähettää pääosin näkyvää valoa mutta merkittävä UV-säteily on merkki suuremmasta lämpötilasta, mikä on tyypillistä tähdille niiden kehityskaaren alku- ja loppupäässä. Jos voisimme katsoa taivasta UV-valossa näkyvän valon sijaan, useimmat tähdet haalistuisivat näkymättömiin ja nähtäisiin joitakin hyvin nuoria massiivisia tähtiä ja joitakin hyvin vanhoja tähtiä ja galakseja. Linnunradan kaasu- ja tomupivet peittäisivät näkymän sen suunnassa.

Hubble-avaruusteleskooppi ja FUSE ovat olleet merkittävimpiä UV-avaruusteleskooppeja, mutta myös luotainraketeilla ja avaruussukkuloilla on tehty UV-havaintoja.

Ultravioletti-avaruusteleskooppeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orbiting Astronomical Observatory puhdashuoneessa
  1. a b A. N. Cox, editor: Allen's Astrophysical Quantities. New York: Springer-Verlag, 2000. ISBN 0-387-98746-0