Ufologia

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ufotutkimus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin ilmavoimien tutkija etsii järvestä aaverakettia vuonna 1946.

Ufologia tai ufotutkimus on tutkimusala, joka tutkii havaintoja ja väitteitä tunnistamattomista lentävistä esineistä (Unidentified Flying Object, Ufo) ja niihin liittyvistä ilmiöistä.

Ufologia ei ole kansainvälisen tiedeyhteisön tieteelliseksi hyväksymä tutkimusala. Alalla toimii sekä selkeästi tieteellisyyteen pyrkiviä tutkijoita että perustelemattomia näennäistieteellisiä väitteitä esittäviä kirjoittajia ja kaikkea tältä väliltä.

Ufologian tutkimuskohteena ovat enimmäkseen ihmisten havainnot. Havaintojen taustalta etsitään selityksiä. Yleisimpiä selitysperustoja ovat tunnetut sää- ja valoilmiöt, ilmailuvälinehavainnot, havaintopsykologiaan ja sosiaalipsykologiaan perustuvat selitysmallit, uskonnolliset ja yliluonnolliset selitysmallit sekä teoriat maapallon ulkopuolelta tulleista avaruusaluksista. Yksi tunnetuimmista tutkimuksen kohteista on Roswellin UFO-tapaus vuodelta 1947.

Ufotutkimusta ei tule sekoittaa astrobiologiaan, joka tutkii tieteellisesti elämän syntyä, kehitystä ja mahdollisuuksia maailmankaikkeudessa. Sen keskeisiin ongelmiin kuuluu muun muassa elämän edellytysten tutkiminen Maan ulkopuolella.

Syksyllä 2023 uutisoitiin, että Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasa aikoo ottaa aiempaa isomman roolin tunnistamattomien ilmakehähavaintojen tutkimisessa ja nimeää johtajan vetämään tutkimusta. Nasan johtaja Bill Nelson ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun asiantuntijaryhmä oli kehottanut raportissaan virastoa lisäämään ponnistelujaan tiedonkeruussa niin sanotuista UFO-havainnoista, joita Nasa kutsuu UAP-havainnoiksi.[1]

Muut ufologian tutkimusalat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sivu 2 Yhdysvaltain ilmavoimien kapteeni Henry S. Shieldsin raportista Teheranin UFO-tapauksesta 19. syyskuuta 1976

UFO-havaintojen lisäksi ufologian alalla jotkut ovat kiinnostuneet aiheista kuten viljaympyrät (engl. crop circles), karjaan kohdistuneet teurastukset ja silpomiset, sieppaamiset ja ohjelmointi sekä Majestic 12 -asiakirjat.

Ufot uskonnollisena ilmiönä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen filosofian tohtori Jaakko Närvä arvioi uskontotieteen väitöskirjassaan Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä – Teoreettinen tutkimus[2], että ihmisten kokemukset ufoista ja ufologia tutkimus ovat suurimmaksi osaksi uskontoa ja vain pieneltä osalta jotain muuta. Närvän mukaan ufologia ja ufokokemukset voidaan uskontohistoriallisesti selittää länsimaisen esoterian, kristillisyyden ja kansanuskon jatkumona. Erityisesti ufokokemuksilla on paljon yhtäläisyyksiä kansanuskonnollisiin perinteisiin, kuten keijuperinteellisiin ja šamanistisiin aineistoihin.

Kuitenkin 12 vuotta myöhemmin vuonna 2020 Närvä totesi Yleisradiossa haastattelussa, että hyvin pieni osa UFO-havainnoista on huijauksia tai havaitsijan heikentyneen mielenterveyden aiheuttamia. Lisäksi hän totesi, että vain pieni osa UFO-havainnoista ilmoitetaan viranomaisille.[3]

Närvän mukaan ufohavaintoja voidaan selittää psykologisesti erilaisten virhetulkintakohteiden ja havaintopsykologisten tekijöiden yhteisvaikutuksilla. Voimakkaat ufokokemukset, kuten ufosieppaukset, selittyvät hallusinaatiolla, unihalvauksilla, fantasiointitaipumuksilla ja valemuistoilla. Tällaisiin tavanomaisiin selityksiin Närvä perustaa väitteensä, että suurimmaksi osaksi ufohavainnoista tehdyt spekulatiivisemmat tulkinnat ovat ufouskonnollisuutta ja niihin uskovat havaitsijat sekä ufologit ufouskovaisia. Lisäksi Närvän mukaan jo havaintokokemuskin on sen käsitteellistämisen osalta pääosin uskonnollinen prosessi. Uskonnon hän määrittelee tavanomaista laajemmin intuition vastaisina oletuksina.

Ryhmäkokemukset johtuvat Närvän väitöskirjan mukaan pienryhmäsuggestiosta, sosiaalisesta paineesta ja syyllisyydestä tarinan kuvitteellisuuden paljastamista kohtaan.[4]

  • Denzler, Brenda (2003). The lure of the edge: scientific passions, religious beliefs, and the pursuit of UFOs. University of California Press. pp. 6–7. ISBN 0-520-23905-9.
  • Andrews, Colin; Spignesi, Stephen J. (2003). Crop circles: signs of contact. Career Press. ISBN 1-56414-674-X.
  • Howe, Linda Moulton (1989). Alien Harvest: Further Evidence Linking Animal Mutilations and Human Abductions to Alien Life Forms. Linda Moulton Howe Productions. ISBN 0-9620570-1-0.
  • Friedman, Stanton T.;Berliner, Don (1992). Crash at Corona: The U.S. Military Retrieval and Cover-up of a UFO. Paragon House. ISBN 1-55778-449-3.
  • Randle, Kevin D.;Schmitt, Donald R. (1991). UFO Crash at Roswel. Avon Books. ISBN 0-380-76196-3.
  • Friedman, Stanton T. (1997). TOP SECRET/MAJIC. Marlowe & Co. ISBN 1-56924-741-2.
  • Salla, Michael (2004). Exopolitics: Political Implications of Extraterrestrial Presence. Dandelion Books. ISBN 1-893302-56-3.
  • projectcamelot.org/clifford_stone_transcript_finnish.html‎
  1. Nasa aikoo ottaa isomman roolin ufo-tutkimuksessa – "Yksi planeettamme suurimmista mysteereistä" mtvuutiset.fi. 14.9.2023. Viitattu 31.1.2024.
  2. Närvä, Jaakko: Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä: Teoreettinen tutkimus. (Väitöskirja. Uskontotiede 12) Helsinki: Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos, 2008. ISBN 978-952-10-5160-9
  3. Ufot, humanoidit ja ufouskonnollisuus | Kalle Haatanen | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 30.1.2024.
  4. Miksi näemme ufoja? Ilta-Sanomat. 5.12.2008. Viitattu 25.12.2019.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Charles Bowen - Humanoidit Otava 1972
  • Frank Edwards: Lentävien lautasten arvoitus Otava 1968
  • Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.): Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle. (Ursan julkaisuja 38) Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1989. ISBN 951-9269-48-7 Teoksen verkkoversio.
  • Närvä, Jaakko: Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä: Teoreettinen tutkimus. (Väitöskirja. Uskontotiede 12) Helsinki: Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos, 2008. ISBN 978-952-10-5160-9
  • Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. (Ursan julkaisuja 81) Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4 Teoksen verkkoversio.
  • J. Allen Hynek Ufot toden rajamailla WSOY 1973 ISBN 951-0-05638-3
  • Tapani Kuningas: Ufoja Suomen taivaalla. Kirjayhtymä, 1970.
  • Tapani Koivula: Ufojen kosminen viesti. WSOY, 1988. ISBN 951-0-15079-7
  • Tapani Kuningas, Teuvo E. Laitinen ja Markku Löfman: 100 ufoa Suomessa. Kirjayhtymä, 1994.
  • Kyröläinen, Juhani & Teerikorpi, Pekka: Ufojen arvoitus. Helsinki: Ursa, 1980. ISBN 951-9269-11-8
  • K. Gösta Rehn, Ufoja näkyvissä, Tammi 1973
  • Uforaportti: Ufotutkimuksen vuosikirja 2005, toim. Tapani Koivula, ISBN 952-99618-0-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]