Soppikaktukset
| Soppikaktukset | |
|---|---|
 Soppikaktuksen (Uebelmannia pectinifera) alalaji subsp. horrida. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
| Alaheimo: | Cactoideae |
| Tribus: | Cereeae |
| Suku: |
Soppikaktukset Uebelmannia Buining (1967) |
| Katso myös | |
Soppikaktukset (Uebelmannia) on kaktuskasvisuku. Tieteellinen nimi kunnioittaa sveitsiläistä Werner Uebelmannia, joka rahoitti ja edisti eteläamerikkalaisten kaktuslajien viljelyä Euroopassa.[1]
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soppikaktukset ovat yksivartisia eivätkä juuri koskaan haarautuneita. Varsi on enimmäkseen pieni, pallomainen tai lieriömäinen, enintään 75 cm:n korkuinen. Varren päällysketto (epidermi) on sileä, nystyinen, jyväsekäs tai siinä on vahakilpiä. Varressa on paljon uurteita, ja niiden reunat ovat tavallisesti teräviä harjuja, jotka ovat toisinaan jakautuneet kyhmyiksi. Areoleissa eli kääpiöversoissa on tavallisesti hyvin kehittyneet piikit. Niitä on kahdesta seitsemään kappaletta, ja ne ovat suoria tai hieman käyristyneitä, pystyjä, sivulle siirottavia tai kampamaisesti järjestyneitä. Kukat sijaitsevat kasvin kärjen tuntumassa ja ovat avoinna päiväsaikaan. Ne ovat pieniä ja lyhyen suppilomaisia, väriltään keltaisia. Kukkapohjuksessa on tiheää villakarvaa ja muutamia sukasia sisältäviä tupsuja. Hedelmä on pallomainen tai lieriömäinen, keltainen tai punainen ja marjamainen. Sen kärjessä on villamaista karvoitusta ja sukasia. Hedelmä on kypsyttyään ohutseinäinen ja kuiva, eikä siinä ole kukkalehtien jäänteitä. Siemenet ovat lakkimaisia, kiiltävän mustia tai punertavan ruskeita, ryppyisiä, nystyisiä tai sileitä.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soppikaktukset ovat kotoisin Brasiliasta Minas Geraisin osavaltiosta.[1]
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soppikaktuksia on kolme lajia.[2]
- Uebelmannia buiningii
- Uebelmannia gummifera
- Uebelmannia pectinifera – soppikaktus
Kaikki lajit ovat harvinaisia luonnossa niihin kohdistuneen keräilyinnon vuoksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9.
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Uebelmannia