Työvoimapalvelu
Työvoimapalvelut tukevat työnhakijoiden työllistymistä. Työvoimapalveluja ovat muun muassa työnvälitys, osaamisen kehittäminen ja tukityöllistäminen sekä työllistymis- ja aktivointisuunnitelmien tekeminen virkailijan ja työnhakijan yhteistyöllä.[1]
Vaikutus työllisyyteen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vattin tutkimusprofessori Tomi Kyyrän mukaan työllisyyspalveluiden työllisyysvaikutuksista on heikosti selkeää tutkimusnäyttöä. Sen vuoksi on vaikea arvioida niiden vaikutuksia. Tanskassa kuitenkin työllisyyspalveluihin ajetaan tiukoilla velvoitteilla, ja kieltäytyminen alentaa tukia selvästi. Tämä pelotevaikutus voi saada työttömät hakeutumaan töihin jo ennen palveluvelvoitteisiin joutumista.[2]
Ekonomisti Olli Kärkkäisen mukaan lisäpanostukset työvoimapalveluihin eivät tuota jakovaraa vaan voivat maksaa enemmän kuin niistä on hyötyä.[3]
Vaikka työvoimapalveluiden lisäys tuottaisi yhtä paljon kuluja kuin verotuloja, ne voivat silti auttaa työnhakijaa itseään, kun hän pääsee töihin.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Työvoimapalvelut 04.07.2019. Tie työelämään. Arkistoitu 26.1.2020. Viitattu 26.1.2020.
- ↑ Työttömyystukia saa noin 300 000 suomalaista – Näillä keinoilla hallitus voi pian yrittää saada heitä töihin Helsingin Sanomat. 13.1.2020.
- ↑ Puolueet rahoittaisivat vaalilupauksiaan työllisyysasteen nousulla, mutta yksikään ei halua esittää kovia toimi Helsingin Sanomat. 9.4.2019.