Kirjallisuuskatsaus
Kirjallisuuskatsaus (myös tutkimuskatsaus) tarkoittaa tiettyyn aiheeseen liittyviin lähteisiin (tutkimus- ja metodikirjallisuuteen) perehtymistä tai tällaisen perehtymisen dokumentoitua tulosta. Kirjallisuuskatsauksia tehdään eri tarkoituksiin: katsaus voi palvella tutkimuksen suunnittelua, liittyä tutkimusrahoituksen hankkimiseen, palvella kehittämistoimintaa tai sen suunnittelua tai perustua tekijän henkilökohtaiseen tiedon tarpeeseen.[1]
Tutkimuksellinen kirjallisuuskatsaus tarkastelee tutkimusaiheeseen liittyviä näkökulmia, teorioita, menetelmällisiä valintoja sekä tuloksia. Kirjallisuuskatsaus tuo esiin myös tutkimuksen tekijöiden nimiä, jotka ovat hyödyllisiä tutkimuskentän tuntemuksen ja tiedonhankinnan kannalta.[2]
Kirjallisuuskatsauksia on käyttötarkoituksen mukaan useita tyyppejä:
- Perinteiseksi tai kertovaksi (narrative) luonnehditun katsauksen tarkoitus on katsauksen aihepiiriin liittyvän tiedon tunnistaminen ja esittely, arviointi ja tulkinta.[3]
- Kokoavan tai integroivan (integrative) katsauksen tarkoitus on esitellä aihepiirin aikaisempaa tutkimusta ja esittää siitä kokoavia johtopäätöksiä.[4]
- Kartoittava (scoping) katsaus selvittää aihepiirin tutkimuksen laajuutta ja luonnetta. Siihen voi sisältyä käsitteiden välisten suhteiden tunnistamista ja esittämistä sekä asiantuntijoiden käsitysten hyödyntämistä kirjallisuuden tarkastelun ohella.[5]
- Käsiteanalyysi (concept analysis) on rajattu kirjallisuuskatsaus, jonka kohteena on tutkimusalalla tai tutkittavassa käytännössä keskeinen käsite, jonka merkityksestä tai käytöstä on erilaisia käsityksiä.[6]
- Realistinen katsaus (realist review, realist synthesis) liittyy kehittämistoimenpiteiden, -ohjelmien tai interventioiden vaikuttavuuden tarkasteluun.[7]
- Systemaattinen kirjallisuuskatsaus perustuu muita katsaustyyppejä tiukemmin ennalta määriteltyihin aineiston valintakriteereihin. Systemaattista kirjallisuuskatsausta pidetään vaativana prosessina, jollaista ei esimerkiksi alemmilta opinnäytetöiltä edellytetä.[8]
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta usein tehtävä meta-analyysi yhdistää tilastollisin menetelmin aiempien määrällisten tutkimusten tulokset uudeksi tilastolliseksi tulokseksi. Näin saatu tulos perustuu yhtä suureen aineistoon kuin aiemmat tutkimukset yhteensä ja on siten luotettavampi.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä, 2013. ISBN 978-951-31-4836-2
- Coughlan, Michael, Cronin, Patricia & Ryan, Frances: Doing a Literature Review in Nursing, Health and Social Care. London, Thousand Oaks (Cal.), New Delhi, Singapore: Sage, 2013. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (englanniksi)